Lapsena itsensä yksinäiseksi kokeneet saattavat sairastua muita todennäköisemmin muistisairauksiin myöhemmin elämässään, kiinalaistutkimus osoittaa. Yksinäisyys ja vähäiset ystävyyssuhteet aikuisiässä on yhdistetty terveysriskeihin aiemminkin, mutta lapsuusiän yksinäisyyttä on tutkittu vähemmän.
Tiedot käyvät ilmi kiinalaistutkimuksesta, jossa lapsuusiän yksinäisyydestä ja ystävyyssuhteista kyseltiin 14 000 keskimäärin 58-vuotiaalta vuosina 2011–2018. Osallistujista 4 prosenttia kertoi, ettei heillä ollut läheistä ystävää lapsena sekä olleensa usein yksinäinen, koska heillä ei ollut ystäviä lapsuudessa.
Lapsena itsensä yksinäiseksi kokeneiden muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot heikkenivät nopeammin kuin muiden, tulokset osoittivat. Lisäksi he sairastuivat seurannan aikana dementiaan 40 prosenttia todennäköisemmin kuin samanikäiset osallistujat, jotka eivät olleet yksinäisiä lapsena.
Yhteydet näkyivät senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin aikuisiässä koettu yksinäisyys, mutta aikuisiän yksinäisyys selitti silti osan tuloksista.
Aiempien tutkimusten valossa tulokset ovat uskottavia, mutta yksinäisyyden lisäksi moni muukin seikka on voinut vaikuttaa osallistujien dementiariskiin. Jos havainnot varmistuvat lisätutkimuksissa, lasten yksinäisyyden vähentäminen voisi vähentää myöhemmin elämässä alkavia muistisairauksia.
Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Network Open 2025;8:e2531493)