Lapsuudessa taloudellista ahdinkoa kokeneilla on koko teini-iän ajan useammin erilaisia syömishäiriöiden oireita, kuten ahmimista, oksentamista, laihduttamista, syömisen rajoittamista ja kehonkuvaan liittyvää tyytymättömyyttä.
Tuoreessa brittitutkimuksessa havaittiin, että pienituloisten ja alemman koulutustason vanhempien lapsilla, varsinkin tytöillä, oli enemmän syömishäiriöihin liittyviä oireita kuin paremmassa sosioekonomisessa asemassa olevien vanhempien lapsilla. Useissa aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että syömishäiriöt ovat yleisimpiä naisilla ja nuoruusikäisillä tytöillä, mutta niiden on usein ajateltu olevan enemmän hyväosaisten ongelma.
Tutkimuksen mukaan vähävaraisten perheiden lasten voi olla vaikeampaa saada syömishäiriöihin liittyvää diagnoosia ja päästä hoitoon. Tämä voi johtua siitä, että nuoret kokevat syömishäiriöt varakkaampien sairautena tai eivät tunnista tarvitsevansa hoitoa. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että nuoret, joilla on suurempi painoindeksi, saavat harvemmin lähetteen syömishäiriöhoitoon, vaikka he olisivat avun tarpeessa.
Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että sosioekonomisten erojen kaventaminen voisi auttaa ehkäisemään syömishäiriöitä väestötasolla.
He korostavat, että hoitoon pääsyn vaikeuksia pitäisi tunnistaa ja helpottaa erityisesti niillä nuorilla, joilla on haastava elämäntilanne. Terveydenhuollon työntekijöille pitäisi tarjota enemmän koulutusta, jotta he osaisivat paremmin tunnistaa syömishäiriöiden monenlaiset oireet ja ilmenemismuodot.
Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -verkkolehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Network Open 2025;8:e2527934)