Vakava pähkinäallergia ei heikennä lasten elämänlaatua

Vakava pähkinäallergia ei heikennä lasten elämänlaatua

Uutiset
21.7.2025
Uutispalvelu Duodecim
Uutispalvelu Duodecim

Vakavasta maapähkinä- tai puupähkinäallergiasta kärsivien lasten ja nuorten elämänlaatu voi olla yhtä hyvä kuin samanikäisillä suomalaislapsilla yleensä, selviää Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tehdystä tutkimuksesta.

Acta Paediatrica -lehdessä julkaistu tutkimustulos on tärkeä, koska aihetta ei ole aiemmin tutkittu Suomessa. Aiemmissa ulkomaisissa tutkimuksissa vakavan pähkinäallergian on todettu heikentävän lasten ja heidän vanhempiensa elämänlaatua, mutta eri maiden välillä on havaittu paljon vaihtelua.

Pähkinäallergiat ovat Suomessakin yleisiä lapsilla, ja varsinkin maapähkinäallergian ja sen aiheuttamien vakavien allergisten reaktioiden esiintyvyys on lisääntynyt. Tämä aiheuttaa pähkinäallergisten lasten vanhemmissa paljon huolta liittyen esimerkiksi lasten ruokailuun ja adrenaliinikynien saatavuuteen ja käyttöön hätätilanteessa.

Suomalaistutkimuksessa nousikin esiin, että vakavasta pähkinäallergiasta kärsivien lasten vanhemmilla on muuta väestöä hieman useammin stressiä ja ahdistuneisuutta. Varsinkin pienten lasten vanhemmat kokivat enemmän stressiä, vaikka lasten fyysinen terveys ei ollut keskimääräistä huonompi.

Tutkijat painottavat, että pähkinäallergisten lasten hoidon yhteydessä tulisi kiinnittää enemmän huomiota vanhempien jaksamiseen ja huolien purkamiseen. Vanhemmille pitäisi kertoa, että Suomessa ei ole raportoitu anafylaksian aiheuttamia kuolemia viime vuosina, ja oikein hoidettuna vakavatkin allergiset reaktiot paranevat yleensä nopeasti.

Tutkimukseen osallistui 101 iältään 3–15-vuotiasta lasta huoltajineen, ja heidän terveydellistä elämänlaatuaan mitattiin laajoilla kyselyillä. Tuloksia verrattiin verrokkiryhmien vastauksiin. Lähes puolella lapsista oli ollut aiemmin pähkinäallergiasta johtuva anafylaktinen reaktio, joka voi aiheuttaa esimerkiksi hengitysvaikeuksia, turvotusta, ihottumaa ja verenpaineen laskua. Tutkimus tehtiin osana laajempaa Tampere ALL NUTS -hanketta.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Acta Paediatrica -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim

(Acta Paediatrica, 2025;114:1660–1667)

https://doi.org/10.1111/apa.70016

Artikkelin tunnus: uux29428
www.terveyskirjasto.fi/uux29428