136. vuosipäivän symposiumi

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin 136. vuosipäivän symposiumi järjestettiin 17.11.2017.

Maailman muuttuessa ihminen on oppinut sopeutumaan. Teknologian kiihtyvä kehitys muuttaa ihmisen tekemää työtä tarpeettomaksi. Tarvitaanko ihmistä tulevaisuudessa enää mihinkään? Miten käy arvojemme digitaalisen evoluution paineessa?

Symposiumissa kuultiin ajankohtaisia ja keskustelua herättäviä puheenvuoroja, palkittiin lääketieteen saralla ansioituneita henkilöitä sekä nautittiin uudistuneen Hanasaaren tunnelmasta.

Ohjelma

11.30    Lounastarjoilu
12.15    Audiovisuaalinen teos, Lauri Soini ja Juho Lähdesmäki
12.20    Avaussanat, Seuran puheenjohtaja Professori Markku Savolainen
12.25    Mihin ihminen pystyy? Minna Huotilainen
12.55    Palkinnot ja huomionosoitukset
13.05    Millainen ihminen geenimuunnellusta vauvasta kasvaa? Hannes Lohi
13.35    Mitä on älykäs ongelmanratkaisu? Katri Saarikivi
14.05    Palkinnot ja huomionosoitukset
14.15    Konrad ReijoWaaran palkinnon saajan puheenvuoro, Teuvo Määttä
14.25    Kuohuviini & kahvi

15.05    Audiovisuaalinen teos, Lauri Soini ja Juho Lähdesmäki
15.10    Palkinnot ja huomionosoitukset
15.20    Aivojen varhainen kehitys teknologistuvassa yhteiskunnassa, Katri Räikkönen
15.50    Palkinnot ja huomionosoitukset
16.00    Miten teknologia muuttaa lääkärin työtä? Kiti Müller
16.30    Mihin ihmistä tarvitaan? Juha Hurme
17.00    Maamme-laulu
17.05    Päätös

Aika ja paikka

perjantaina 17.11.2017, Hanasaari, Espoo

Kohderyhmä

  • lääkärit
  • lääketieteen opiskelijat

Tavoitteet

  • Lisätä ymmärrystä ihmisen ja muuttuvan teknologian välisestä vuorovaikutuksesta.
  • Avata osallistujalle lääkärin työn monimuotoisuutta tulevaisuudessa

Puhujaesittelyt

Minna Huotilainen

Professori

@minnahuoti

Minna Huotilainen pyrkii soveltamaan aivotutkimuksen tuloksia arkielämään työpaikoilla, kouluissa ja päiväkodeissa.

Hannes Lohi

Professori, FT

@HannesLohi

Hannes Lohi toimii Helsingin yliopiston molekyyligenetiikan professorina lääketieteellisessä ja eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Hän on myös Folkhälsanin tutkimuskeskuksen ryhmäjohtaja. Professori Lohi on rakentanut ainutlaatuisen koirien biopankin ja selvittää ihmissairauksien taustoja spontaanien koiratautimallien avulla. Lohen tutkimus on palkittu useaan otteeseen alan eri toimijoiden keskuudessa. Hänet valittiin äskettäin HiLIFE Fellowksi.

Katri Saarikivi

Aivotutkija

@katrisaarikivi

Katri Saarikivi johtaa NEMO-tutkimusprojektia Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä. Projektin tarkoituksena on rikastuttaa tietokonevälitteistä vuorovaikutusta luomalla uutta ymmärrystä empatian ja laadukkaan vuorovaikutuksen perusmekanismeista, sekä löytämällä uusia tapoja välittää tunnetietoa digitaalisesti.

Juha Hurme

Teatteriohjaaja ja kirjailija

kuva: Stefan Bremer

"Ihmistä ei tarvita tulevaisuudessa välttämättä yhtään mihinkään. Mikään tunnettu maailmankaikkeuden periaate ei tue ihmisen erityisasemaa planeetallamme. Kannatan lämpimästi ihmiskunnan korvaamista ihmistä älykkäämmillä ja inhimillisemmillä koneilla."

Kiti Müller

Dosentti, neurologian erikoislääkäri, lääketieteellinen asiantuntija

@KitiMuller kuva: Michael Müller

Kiti Müller siirtyi syksyllä 2014 Työterveyslaitoksen Aivot ja työ tutkimuskeskuksen tutkimusprofessorin tehtävästä Nokia Technologies yrityksen Digitaalisen Terveyden tutkimusryhmään. Nykyisessä työssään hän vastaa kliinisestä lääketieteellisestä tutkimuksesta, joka liittyy erityisesti uusien, päällepuettavien mittalaitteiden käyttöön potilastyössä. Hän on myös Helsingin yliopiston neurologian ja Aalto yliopiston cognitiivisen neuroergonomian dosentti.

Katri Räikkönen

Akatemiaprofessori (psykologia)

Professori Räikkönen-Talvitie tutkii sikiöaikaisen kasvuympäristön vaikutuksia yksilön myöhempään elämään.

Sosiaalinen media

Tilaisuuden virallinen aihetunniste Twitterissä ja Instagramissa on #Dvuosipäivä
Kuvamateriaalia symposiumista löytyy Facebook-tapahtumasta.

Suoratoistolähetys ja tallenteet

Symposiumi välitettiin suorana verkkolähetyksenä. Tallenteet löytyvät Koulutusmateriaalit -sivulta ja yllä olevasta ohjelmaaikataulusta linkkeinä.

Erikoistumis- ja opintopisteet

Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on hyväksynyt koulutustilaisuuden teoreettiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi seuraavasti (h) :
Terveydenhuolto  (4), Työterveyshuolto (4), Yleislääketiede (4), Hallinnollinen koulutus kaikille aloille (4)

Lisäksi Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on myöntänyt tilaisuudesta valinnaisia opintopisteitä kurssille Medical humanities seuraavasti: 0,2 op.

Yhteyshenkilö

Marco Sabell, etunimi.sukunimi(at)duodecim.fi