Laajat diabetesseulonnat voisivat tunnistaa lasten tyypin 1 diabeteksia vuosia ennen oireiden puhkeamista, tuore saksalaistutkimus osoittaa. Verikokeella tehtävän seulonnan avulla monien sairastumista voitaisiin todennäköisesti lykätä.
Saksalaisaineistoon perustuva tutkimus julkaistiin yhdysvaltalaisessa JAMA-lehdessä, ja siinä seulottiin yli 220 000 keskimäärin kolmevuotiasta lasta vuosina 2015–2025. Tutkimus toteutettiin perusterveydenhuollon lääkärien vastaanotoilla mittaamalla haiman saarekesolujen vasta-aineita.
Valtaosalla eli noin 80 prosentilla seurannan aikana sairastuneista oli merkkejä varhaisvaiheen tyypin 1 diabeteksesta jo seurannan alkaessa, tutkijat havaitsivat. Varhaisvaiheen oireeton tyypin 1 diabetes havaittiin 0,3 prosentilla lapsista, ja heistä noin kolmanneksella diagnosoitiin varsinainen tyypin 1 diabetes viiden vuoden seurannan aikana.
Sairastumisriski oli sama lapsen perhetaustasta ja mahdollisesta perinnöllisestä alttiudesta riippumatta. Jos tutkimuksessa olisi seulottu vain perimältään alttiita, merkittävä osa sairastuvista olisi jäänyt tunnistamatta, tutkijat kirjoittavat.
Tyypin 1 diabetesta ei osata parantaa, mutta nykyään on saatavilla hoitoja, jotka voivat viivästyttää sen puhkeamista. Varhainen diagnoosi pienentää myös tyypin 1 diabetekseen liittyviä riskejä ja saattaa parantaa hoitotuloksia myöhemmin.
Tyypin 1 diabetesta sairastavien oma immuunijärjestelmä hyökkää haimassa insuliinia tuottavien saarekesolujen kimppuun, mikä vähitellen johtaa diabetekseen. Tyypin 1 diabetes on Suomessa suhteellisesti yleisempi kuin missään muualla. Kaikkiaan noin 50 000 suomalaista sairastaa sitä. Nykykäsityksen mukaan tyypin 1 diabetes syntyy perinnöllisen alttiuden ja ulkoisen laukaisevan tekijän, kuten infektion yhteisvaikutuksena.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA 2026;DOI:10.1001/jama.2026.6085)