Eteisvärinää potevat ovat muita alttiimpia sairastumaan aivoinfarktiin ja muihin aivoverenkiertohäiriöihin, mutta sairastumisia pystytään vähentämään sopivalla lääkityksellä. Tuoreen tutkimuksen perusteella lääkkeet eivät kuitenkaan estä kaikkia uusia aivoinfarkteja.
Tutkimus julkaistiin JAMA Neurology -lehdessä, ja siinä yhdistettiin ja analysoitiin 23 aikaisemman tutkimuksen ja yhteensä lähes 79 000 potilaan tiedot. Kaikki potilaat sairastivat eteisvärinää ja olivat saaneet aikaisemman aivoinfarktin. Heistä 92 prosenttia sai antikoagulanttilääkkeitä, jotka pienentävät aivoinfarktin uusiutumisriskiä.
Tulosten perusteella joka vuosi keskimäärin 4 prosenttia potilaista sai uuden aivoinfarktin. Tässä analyysissa olivat mukana myös potilaat, jotka eivät olleet antikoagulanttilääkityksellä.
Kun tutkijat rajasivat tarkastelun antikoagulanttilääkityksellä oleviin potilaisiin, jotka ovat jo valmiiksi alttiimpia uusille sairastumisille, uusiutumisriski oli suurempi. Asianmukaisesta lääkityksestä huolimatta joka vuosi näistä potilaista 7–9 prosenttia sairastui uudelleen.
Tutkijat arvioivat, että joka kuudes eteisvärinäpotilas sairastuu uudestaan aivoinfarktiin viiden vuoden seurannassa, mitä voidaan pitää suurena riskinä. Tutkijat kaipaavatkin pikaisesti lisätutkimuksia, jotta aivoinfarktien uusiutuminen tässä potilasryhmässä saataisiin vähentymään. He tosin huomauttavat, että kaikki uudet sairastumiset eivät välttämättä liity eteisvärinään.
Tutkimus julkaistiin JAMA Neurology -lehdessä.
Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriö, ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Eteisvärinä suurentaa etenkin aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Neurology 2025;82:696–705)