Ursula Schwab on ravitsemusterapian professori Itä-Suomen yliopistosta. Hän toimii myös ravitsemusterapeuttina Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Hän on ollut mukana mm. laatimassa Käypä hoito -suosituksia, toimittamassa Ravitsemustiede-oppikirjaa, tekemässä Oppiportin sisältöjä ja webinaareja ja kirjoittanut kymmeniä artikkeleita ravitsemuksesta Terveyskirjaston Lääkärikirjaan.
Mitä reittejä pitkin olet päätynyt nykyiseen tehtävääsi?
Ravitsemustieteestä minut sai innostumaan Jyväskylä Lyseon lukion oppilaanohjaaja Elisa Holma. Kun aloitin lukion, ravitsemustieteen koulutusohjelma oli juuri aloitettu silloisessa Kuopion yliopistossa. Elisa kutsui jokaisen ensimmäisen vuoden opiskelijan henkilökohtaiseen tapaamiseen ja kysyi urasuunnitelmia ja kiinnostuksen kohteita. Keskustelumme perusteella hän antoi minulle esitteen tästä uudesta koulutusohjelmasta ja siitä hetkestä lähtien tiesin, mille alalle hakeudun. Pääsin ensimmäisellä yrittämällä sisään eikä ole ollut päivääkään, että olisin katunut alanvalintaani. Professori emeritus Matti Uusitupa oli pro gradu -tutkielmani pääohjaaja ja kysyi valmistumisen kynnyksellä, kiinnostaisiko väitöskirjan tekeminen. Se kiinnosti, vaikka en ollut tutkimustyöhön ajatellutkaan suuntautuvani. Jossain vaiheessa jatko-opintoja Matti Uusitupa houkutteli minua haketumaan opetustehtäviin ja sillä tiellä ollaan. Idea työskentelystä myös sairaalan puolella tuli professori emeritus Markku Savolaiselta, joka oli meillä puolisen vuotta, kun Matti Uusituvalle haettiin seuraajaa kliinisen ravitsemuksen professuuriin. Tämä idea saatiin jossain vaiheessa toteutumaan ja olenkin työskennellyt yliopistosairaalassa lähes neljännesvuosisadan yliopistotyön ohella. Olen Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa ravitsemusterapian professori. Aloitteen professuurin perustamisesta teki silloinen esihenkilöni professori Jussi Pihlajamäki.
Millainen on tyypillinen työpäiväsi?
Erittäin vaikea kysymys! Sellaista ei ole. Opetan paljon ja tiistaisin ja torstaisin olen osan päivää kliinisessä työssä. Lisäksi teen tutkimustyötä aktiivisesti ja ohjaan useampaa väitöskirjaa. Aikaa menee myös opetuksen suunnitteluun ja koordinointiin, hallinnollisiin tehtäviin sekä sairaalan kirjallisiin töihin ja koulutustehtäviin. Otan myös auliisti vastaan asiantuntijatehtäviä, mm. ravitsemussuositusten ja Käypä hoito -suositusten työstäminen on antoisaa. Niissä yhdistyvät tutkimusnäyttö ja käytännön kokemus mielekkäästi. Koen, että asiantuntijatehtävät kuuluvat olennaisena osana yliopistossa toimimiseen. Teen kaikkea iloisessa sekamelskassa. Onneksi minulle on suotu hyvä itsensä johtamisen taito, joten en häkelly, kun on monta asiaa yhtä aika hoidettavana.
Mikä työssäsi on parasta? Entä haastavinta?
Ehdottomasti parasta edelleenkin on valitsemani alan mielenkiintoisuus. Koko ajan opimme lisää, miten ravitsemus vaikuttaa elimistön toimintaan sekä sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Haastavinta ovat asiat, jotka tulevat hoidettaviksi nopealla aikataululla. Kun päivät ovat jo täyteen ohjelmoituja, pitää akuutit asiat kuitenkin hoitaa ja työpäivät venyvät varsin pitkiksi. Se harmittaa ajoittain, että ravitsemusterapian ja sen mahdollisuuksien ymmärrys vaatii yhä kehittymistä niin terveydenhuollossa kuin yleisemminkin.
Miten olet päätynyt kirjoittamaan kansalaisille niin paljon ravitsemuksesta?
Koen tiedon jakamisen erittäin tärkeänä osana yliopistotyötä. Minulla on suora kosketus potilaisiin, opetan tulevia terveydenhuollon ammattilaisia, pidän yleisöluentoja ja olen tiiviissä yhteistyössä muiden ammattiryhmien kanssa. Tämä antaa hyvän näkemyksen siitä, mitä käsityksiä ja osaamistarpeita ravitsemukseen liittyy. Haluan omalta osaltani vastata tähän tarpeeseen.
Miksi ravitsemustiedon julkaiseminen nimenomaan Terveyskirjastossa on tärkeää?
Terveyskirjasto on luotettava tietolähde. Artikkelit ovat napakoita ja helposti luettavia. Niitä on ollut kiva vinkata niin potilaille, opiskelijoille kuin muillekin kiinnostuneille. Vastikään vinkkasin lapsipotilaani äitiä kertaamaan raudan imeytymiseen vaikuttavat tekijät Terveyskirjaston artikkelista, kun en voinut niitä soittoajalla hänelle kirjallisesti antaa.
Miten pidät huolta omasta hyvinvoinnistasi ja työssä jaksamisesta?
Minulla on 10 kilometrin työmatka, jonka pyöräilen sähköttömällä pyörälläni kesät talvet lähes säässä kuin säässä. Lisäksi puutarhan hoito ja käsityöt sekä vierailut Savonlinnan oopperajuhlilla ja kansallisoopperassa ovat aina pitkän odotettuja tapahtumia samoin kuin vuosittainen lasketteluloma puolison kanssa. Ehdottoman tärkeitä ovat myös terveyttä edistävä ravitsemus ja hyvät ystävät!