Duodecimin strategiassa korostamme kiittämisen ja kannustamisen kulttuuria. Ydinarvoihimme kuuluva yhteisöllisyys konkretisotuu perinteissämme ja palkinnoissamme.
Pidän eniten alkuvuodesta, kevät on ihmisen parasta aikaa. Sitä osaa arvostaa erityisesti siksi, että on kesä, syksy ja talvi, selvästi erottuvat vuodenajat. Ainakin tähänastisen elämäni aikana on ollut näin.
Samaan hengenvetoon on todettava, että kesä on ihana, aurinkoa, lämpöä ja rentoa elämää. Että syksy on ihana, värejä, pimeyttä, tärkeitä merkkipäiviä piristämässä marraskuuta – kaksi lapsista, yksi lapsenlapsi ja Duodecim. Talvella on kylmää ja kaunista, mutta se on nykyisin vuodenajoista vähiten mieluisa.
Marraskuu on ihana kuukausi
Marraskuussa Duodecim täyttää aina vuosia. Olen ennenkin sanonut, että opiskelijajärjestömme perustajat, kaksitoista lääketieteen opiskelijaa, todennäköisesti perustivat Duodecimin vuonna 1881 juuri marraskuussa varmistaakseen, että aina on juhlat marraskuussa.
Vuosipäiväämme vietetään huolella mietityn ja tarkkaan toteutetun ohjelman ja ennen muuta palkitsemisten merkeissä. Palkitseminen, kiittäminen ja kannustaminen ovat ihmisten kesken olennaisia asioita, yhdessä tekemisen ytimessä. Myös Duodecimin strategiassa korostamme kiittämisen ja kannustamisen kulttuuria, ja samalla korostuu ydinarvoistamme yhteisöllisyys.
Duodecimin monet palkinnot
Vuosien saatossa Duodecim-yhteisössä on päädytty monenlaisiin palkitsemisen tapoihin ja palkintoihin. Tunnetuimmat ovat Konrad ReijoWaara -palkinto käytännön lääkärille, kliinikolle, potilaittensa omalle, ja Matti Äyräpään nimeä kantava tutkijapalkinto, johon liittyy pidettävä luento. Tieteen, lääketieteen ja hammaslääketieteen, näkyvyyttä lisätäksemme jaoimme koronavuosien jälkeen jälleen tänä keväänä Äyräpää-palkinnon samannimisessä seminaarissa, jonka järjestävät tiedeseurat Duodecim ja Apollonia yhdessä. Joka toinen vuosi myönnettävä Nuoren tutkijan palkinto jaettaneen tulevaisuudessa samaisessa seminaarissa.
Alkuvuodesta Pohjolan lääkäripäivien yhteydessä Oulussa jaamme Laimi Leidenius -palkinnon uusia uria aukoneelle lääkärille tai ryhmälle. Tiedottajapalkinnon saa vuorokerroin lääkäri ja toimittaja, Kulttuuripalkinnon puolestaan terveyden ja taiteen yhteyden ymmärrystä edistänyt henkilö Savonlinnassa heinäkuisessa Terveyttä taiteesta -seminaarissa. Kesäisin luovutetaan myös Duodecimin Lääkärikouluttaja -palkinto, Lääketieteen koulutuksen yhdistyksen kanssa järjestettävän Lääkärikouluttajan kesäkoulun yhteydessä.
Mainitsemisen arvoisia ovat myös Aikakauskirja Duodecimin asiantuntijapalkinto ja kirjoittajapalkinto. Lääketieteen sanastolautakunnan Iso- ja Pikku Niilo -palkinnot opiskelijoille jaetaan tänä vuonna toista kertaa uudenlaisen kilpailun myötä hyvällä suomen kielellä kirjoitetuille teksteille. Rakennamme kuluvana vuonna uudesta tekijärahastostamme myönnettävien palkintojen ehdottamisen ja jakamisen kokonaisuutta; jo viime vuonna myönsimme Elin Elmgrenin palkinnoksi nimetyn elämäntyöpalkinnon ensimmäistä kertaa.
Ehdottaminen selkeämmäksi ja helpommaksi
Tavoitteenamme on helpottaa ehdotusten tekemistä niin, että jatkossa verkossa on yksi kanava, jonka kautta kaikkia ehdotuksia voi lähettää. Pääasiassa ehdotuksia tekevät Duodecimin jäsenet tai jäsenryhmät. Palkintojen sääntöjä myös yhdenmukaistetaan, kuitenkaan muuttamatta kunkin palkinnon perusperiaatteita.
Duodecimlaisten yhteiset juhlalliset tapahtumat ovat keskittyneet syyskauden kahteen viimeiseen kuukauteen: vuosipäivä, glögit ja valtuuskunnan kokous. Silloin tarvitaankin piristystä synkkyyteen. Tasapainon vuoksi ja kevään juhlistamiseksi ”kevätglögit” olisivat paikallaan, mikä nimi niille keksitäänkään. Joka tapauksessa tuo tapahtuma saisi olla työn juhla, tekijöiden juhla. Vain tekijöidensä työllä yhteisöt ja yhdistykset elävät.
Erinomaisia ajatuksia vuoden kulusta ja tärkeästä elämän- ja toimintakulttuurin ohjeesta viljellä kiitosta, palkitsemista sekä yhdessä juhlimista. Kevätglögit tai vaikka kevätkimara olisi kyllä paikallaan. Kollegoita on valon lisääntyessäkin kesän kynnyksellä hyvä nähdä ja voimaantua yhdessä vastaanottamaan kesää.
Luen blogeja ym mieluusti, mutta harvemmin niitä kommentoin. En ole mikään hanakka kommentoija muutenkaan enkä seuraa ns. sosiaalista mediaa. Perinteinen media riittää. Kolumni oli hyvä, mutta ei siinä ollut minulle mitään erityistä uutta. Kiitos joka tapauksessa vappuisesta tervehdyksestä. Kotisivua minulla ei ole eikä tule.