Ajankohtaiset

Lapset ja nuoret tarvitsevat taukoja älylaitteista

Älylaitteiden vaikutuksia lapsiin ja nuoriin käsittelevä uutuuskirja korostaa, että lapsi tarvitsee aikuisen tukea älylaitteen käytön hallinnassa. Parhaimmillaan älylaitteiden käyttö on luonteva osa aivojen kehitystä tukevaa ja monipuolista ympäristöä. Kehittyvien aivojen kannalta on kuitenkin tärkeää, ettei laitteiden käyttö vie liikaa aikaa kasvokkaiselta vuorovaikutukselta, levolta, terveelliseltä ravinnolta ja liikunnalta. Pienten lasten runsas passiivinen ruutuaika sekä nuorten liiallinen, jatkuva ja monisuorittava älylaitteen käyttö ovat yhteydessä mm. keskittymishäiriöiden syntyyn.

Kustannus Oy Duodecimin uutuuskirja Lapset, nuoret ja älylaitteet – Taiten tasapainoon tarjoaa tutkittua tietoa älylaitteiden vaikutuksista aivojen kehitykseen, vuorovaikutukseen ja vapaa-ajan viettotapoihin. Kirjassa esitellään myös käytännön vinkkejä siihen, kuinka älylaitteita kannattaa lähestyä oppimisen, unen ja fyysisen terveyden edistämisen näkökulmista. Kirjoittajat ovat älylaitteisiin, niiden toiminnallisuuksiin sekä lasten ja nuorten tasapainoiseen kehitykseen ja hyvinvointiin perehtyneitä tutkijoita ja asiantuntijoita.

 

Kehittyvät aivot tarvitsevat kasvokkaista vuorovaikutusta

Lapsuudessa ja nuoruudessa aivot kehittyvät huimasti rakenteeltaan ja toiminnaltaan. Älylaitteet ovat yksi ympäristötekijä, joka muokkaa aivoja. Taiten käytettynä ne voivat tarjota monipuolisesti aivoja kehittävää stimulaatiota ja toimia oppimisen tukena esimerkiksi tiedon hakemisessa ja jakamisessa. Liiallinen käyttö saattaa kuitenkin johtaa inhimillisen vuorovaikutuksen vähenemiseen ja keskittymisongelmiin. Kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus on tärkeää muun muassa tunnetaitojen, kielen ja itsesäätelytoimintojen kehityksen kannalta.

– Pienten lasten runsas passiivinen ruutuaika saattaa häiritä joidenkin tarkkaavaisuustoimintojen kehittymistä. Esimerkiksi pitkäjänteisen keskittymiskyvyn harjaantuminen saattaa kärsiä, mikäli lapsi viettää paljon aikaa stimuloivien ja lyhytjännitteisten ohjelmien parissa. Jos keskittymiskyvystä vastaavia aivoyhteyksiä ei harjoiteta, aivojen muovautumisen seurauksena tarkkaavaisuustoiminnot saattavat heiketä. Älylaitteen käytön tulisikin olla harkittua sekä määrältään että laadultaan, sanoo PsT, tutkijatohtori Mona Moisala.

 

Riittävä mielekäs ja sosiaalinen toiminta ilman älylaitteita ehkäisee riippuvuuden syntyä

Aivojen mielihyväkeskukset aktivoituvat kavereiden sometykkäyksistä ja pelaaminen herättää palkitsemistunteita, jolloin lapselle ja nuorelle kehittyy tarve jatkaa toimintaa.  Joskus älylaitteen käyttö voi muodostua riippuvuuden kaltaiseksi ongelmaksi. Silloin se ei enää pysy hallinnassa ja äärimmäisissä tapauksissa vaikuttaa häiritsevästi opiskelumenestykseen, fyysiseen kuntoon, psyykkiseen hyvinvointiin sekä perhe- ja ystävyyssuhteisiin.

– On hyvä muistaa, että vain vähemmistölle nuorista aiheutuu merkittäviä älylaitteen käyttöön liittyviä ongelmia. Usein tilanteessa esiintyy myös ADHD- sekä ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöitä. Älylaitteen ongelmallinen käyttö voi myös johtaa masennukseen, kertoo professori Jyrki Korkeila.

Paras tapa ehkäistä riippuvuuden syntyä on pitää huolta lapsen ja nuoren säännöllisestä elämänrytmistä, johon kuuluu mielekästä tekemistä yhdessä muiden ihmisten kanssa ilman älylaitteita. Riippuvuuden merkkejä kannattaa kuitenkin pitää silmällä. Jos nuori nukkuu huonosti, on ärtyisä ja kaikki aika kuluu laitteiden parissa, kannattaa asia ottaa nuoren kanssa puheeksi ja miettiä älylaitteiden käytön rajaamista.

Näin tarjoat lapsillesi tasapainoa älylaitteiden maailmassa

Koukuttavien sovellusten ja pelien vetovoima on suuri. Lapsi tarvitseekin aikuisen tukea älylaitteiden käytön hallinnassa, sillä itsesäätelytoiminnot ovat vasta kehittymässä. Teinitkin tarvitsevat usein tukea älylaitteiden käytön pysymisessä kohtuullisena.

– Suosittelemme, että älylaitteiden parissa keskitytään tavoitteellisesti vain yhteen medialähteeseen ja tehtävään kerrallaan, sillä monisuorittaminen on yhteydessä häiriöherkkyyteen. Kännykät on hyvä pitää äänettömällä, kun lapsi tai nuori tekee läksyjä. Siten aivot saavat keskittyä rauhassa oppimaan ja rakentamaan tärkeitä uusia aivoyhteyksiä, sanoo LT, dos. Silja Kosola.

Arjessa tulee olla tilaa lapsen ja nuoren empatiakyvyn kehittymiselle. Yhteiset ateriat lisäävät perheen yhteenkuuluvuuden tunnetta, jos perheenjäsenet ovat samassa pöydässä aidosti läsnä. Aivojen empatiaverkoston aktivoimiseksi tarvitaan tilanteita, joissa lapsilla ei ole mitään tekemistä. Automatkat ilman älylaitteita toimivat hyvinä harjoitteina ja mahdollistavat myös vuorovaikutuksen lapsen kanssa.

Älylaitteiden käytöstä kannattaa laatia perheen arkeen soveltuvat yhteiset säännöt keskustellen yhdessä lapsen tai nuoren kanssa. Yöunta on syytä suojella sekä liian myöhään illalla jatkuvalta viriketulvalta että keskellä yötä herättäviltä viesteiltä.

Lapset, nuoret ja älylaitteet – Taiten tasapainoon
Silja Kosola, Mona Moisala, Päivi Ruokoniemi (toim.)
Kustannus Oy Duodecim, 1. painos 2019
ISBN 978-951-656-743-6
Tutustu tarkemmin verkkokaupassa!


Kirja esittelyssä Lääkäri 2019 -tapahtumassa näyttelyalueen Areena-lavalla:

10.1.2019 klo 13.30-14.00
Pitäisikö olla huolissaan älylaitteista?

Lähes jokaisen suomalaisen lapsen ja nuoren käytettävissä on älylaite, ja sen kautta heidän ulottuvillaan onkin koko maailma – kaikessa ihanuudessaan ja raadollisuudessaan,vaikka kellon ympäri. Pitäisikö vanhempien olla huolissaan?

Mona Moisala PsT, aivotutkija
Silja Martikainen PsT, tutkijatohtori
Silja Kosola LT, dos, nuorisolääkäri