Päivitetty Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisyn ja hoidon Käypä hoito -suositus painottaa tupakoinnin aloittamisen ehkäisyä ja vieroituksen tukemista. Ehkäisy tulee kohdistaa lapsiin ja nuoriin. Tärkeää on huomioida riippuvuuden fyysinen ja psyykkinen ulottuvuus. Tupakointi johtaa suureen sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen. Tupakoinnin aloittamista ehkäisemällä ja sen lopettamista tukemalla voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä terveydenhuollossa ja koko yhteiskunnassa. Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina.
– Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus on vakava sairaus ja sen hoito on vaativaa. Tupakoinnin aloittamista tulee siksi ehkäistä kaikin tavoin. Tupakointi on tärkein estettävissä oleva ennenaikaisen kuolleisuuden aiheuttaja, sanoo LT, yleislääketieteen erikoislääkäri Klas Winell, joka on Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisyn ja hoidon Käypä hoito -suosituksen päivittäneen työryhmän puheenjohtaja.
Ehkäisy kohdistettava lapsiin ja nuoriin
Tupakka- ja nikotiinituotteiden kokeilun ja käytön ehkäisy tulee kohdistaa erityisesti 10–16-vuotiaisiin. Suositus kannustaa terveydenhuollon ammattilaisia ottamaan tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö puheeksi lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa kanssa sekä käymään nikotiinittomuuteen kannustavaa keskustelua.
Tupakoinnin aloittamisen riskitekijöitä ovat vanhempien ja vertaisten tupakointi sekä ongelmat koulunkäynnissä. Yhteiskunnan ja yhteisön tasolla tärkeimpiä käyttöä ehkäiseviä tekijöitä ovat tupakka- ja nikotiinituotteiden korkea hinta, saatavuuden rajoittaminen, markkinoinnilta suojaaminen sekä lasten ja nuorten nikotiinittomat kasvu- ja elinympäristöt.
– Myös sähkösavukkeet ja nuuska altistavat nikotiiniriippuvuudelle ja niillä on yhteys tupakoinnin aloittamiseen, Winell kertoo.
Lopettaminen kannattaa aina
Tupakkariippuvuus on tupakoinnin aiheuttama fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen riippuvuuden muodostama oireyhtymä, joka luokitellaan krooniseksi sairaudeksi. Tupakoinnin lopettaminen on aina hyödyllistä ja pienentää sairastumisen ja kuolemanriskiä kaikenikäisillä. On tärkeää, että terveydenhuollon henkilöstö tunnistaa potilaan tupakoinnin ja nikotiiniriippuvuuden, kehottaa lopettamiseen ja auttaa vieroituksessa.
– Tupakoijan tulee tietää, että lopettaminen on mahdollista. Suomessa on enemmän tupakoinnin lopettaneita kuin sitä jatkavia. Vieroittuminen on prosessi, johon tulee saada tukea. Vieroitussuunnitelma tulee laatia yksilöllisesti ja järjestää seurantakontakteja riittävän tiheästi. Hoidon suunnittelussa on otettava huomioon sekä fyysinen että psyykkinen riippuvuus. Keskimäärin tupakoinnin lopettaminen vaatii 3–4 yritystä. Vieroituksen tulokset parantuvat vieroituslääkehoidolla, Winell jatkaa.
– Savuttomaan ja nikotiinittomaan Suomeen pääseminen vuoteen 2030 mennessä edellyttää resursseja ja aktiivisia toimenpiteitä tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden hoidossa, sanoo suositustyöryhmän jäsen, LT, pääsihteeri Matti Rautalahti.
Suomessa raskaudenaikainen tupakointi on yhä yleistä. Vuonna 2016 raskaana olleista 14 % tupakoi raskauden alkuvaiheessa päivittäin ja vain puolet heistä lopetti tupakoinnin raskauden aikana. Raskaudenaikainen vieroitusohjaus lisää tupakoinnin lopettamista ja vähentää pienipainoisina syntyneiden ja tehohoitoon joutuneiden vastasyntyneiden määrää.
Maailmanlaajuisesti tupakointi aiheuttaa vuosittain noin 7 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Suomessa tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin kuolee noin 4 000 henkilöä vuosittain. Suomessa tupakointi aiheuttaa vuosittain noin 340 000 sairaalahoitopäivää ja sen aiheuttamien välittömien ja välillisten yhteiskunnallisten kustannusten on laskettu olevan vuositasolla yhteensä noin 1,5 miljardia euroa.
Väestökyselyssä vuonna 2017 työikäisistä miehistä 15 % ja naisista 12 % tupakoi päivittäin. Tupakointi on yhteydessä koulutustasoon, ja tupakointi on yleisintä matalasti kouluttautuneiden joukossa. Koulutustason mukainen eriytyminen tupakoinnissa alkaa varhain. Ammatillisessa koulutuksessa olevista 23 % tupakoi päivittäin, lukiolaisista 3 %. Poikien nuuskan käyttö on lisääntynyt. Vuonna 2016 päivittäin nuuskaavien osuus yläkouluissa ja lukioissa oli 8 % ja ammatillisissa oppilaitoksissa 17 %. Sähkösavukkeita käytti 1 % aikuisista vuonna 2016.
Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisyn ja hoidon Käypä hoito -suositus