Ollako vai eikö, siinä pulma

Näin kysyi Tanskan prinssi Hamlet. Oma kysymyksemme voisi kuulua: ”Välttää viisaasti vai olla tekemättä?”.

Nuorille lääkäreille, jos usein kokeneemmillekin, hoitosuositukset ovat tärkeitä työvälineitä. Hoitopäätöksiä tehtäessä näyttöön perustuva hoitosuositus on hyvä navigaattori, mutta kuskin paikalle sitä ei parane päästää. Hoitosuositukset eivät korvaa lääkärin arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta. Tutkimustiedon lisäksi hoitopäätöksiin vaikuttavat niin lääkärin arvot ja kokemukset kuin yhteiskunnankin arvot, lait ja terveydenhuollon resurssit. Erityisesti hoitopäätökseen vaikuttaa potilaan kokonaistilanne, mm. muut sairaudet, odotukset ja arvot.

Kaiken kaikkiaan lääketieteeseen kuuluu olennaisena epävarmuus. Siksi niin hoitosuositusten kuin Vältä viisaasti -suositusten sanoittaminen oikein on oleellista.

Olemme tehneet Vältä viisaasti -suosituksia vuoden ajan, ja ne ovat tulossa osaksi Käypä hoito -suositusten laatimista. On hyvä hetki pysähtyä pohtimaan, miten olemme onnistuneet kuvaamaan suosituslauseen merkitystä. Olemme käyttäneet ainakin seuraavia muotoiluja: Älä tee, vältä, älä rutiininomaisesti, älä ilman erityisiä perusteita ja älä ensisijaisesti.

Tulehduskipulääkkeiden käyttö on esimerkki hoidosta, jossa tulee punnita hoidosta saadut hyödyt ja siitä koituvat haitat. Jo viikonmittainen tulehduskipulääkkeiden käyttö nostaa akuutin sydäninfarktin riskiä noin 1,5-kertaiseksi sellaisiin verrattuna, jotka eivät näitä lääkkeitä käytä. Tämän vuoksi kipua käsittelevään Käypä hoito -suositukseen laadittiin Vältä viisaasti -suositus: ”Vältä kaikkia tulehduskipulääkkeitä potilaalla, jolla on valtimotauti tai sen riskitekijöitä”. Tavoite on siis suojata niitä, jotka ovat muutoinkin riskissä. Toisaalta riskin tunteva potilas voi tietoisesti valita tulehduskipulääkkeen niin halutessaan.

Älä rutiininomaisesti, älä ilman erityisiä perusteita ja älä ensisijaisesti ovat sukulaisilmaisuja välttämiselle. Nämä kuitenkin tuntuvat vaativan selkänojan sille, milloin välttämisen sijaan poikkean rutiinista tai käytän toissijaista vaihtoehtoa. Tällaisia ovat tilanteet, joissa tutkimusten mukaan tehokkaampi tai yhtä tehokas, mutta vähemmän haittoja omaava lääke ei ole tuonut toivottua tulosta, tai edellisen esimerkin mukainen tilanne, jossa potilas tietoisesti punnitsee hyötyjä ja haittoja eri tavoin kuin hoitosuosituksessa on tehty. Syynä voivat olla myös kustannukset.

Kostean silmänpohjan ikärappeuman hoitoon käytettävien lääkkeiden hinnoissa on suurta vaihtelua. Tutkimuksissa niiden tehossa ja turvallisuudessa ei ole näyttänyt olevan kliinisesti merkittäviä eroja. Toisaalta on heikkoa näyttöä siitä, että jos ensisijainen VEGF-estäjähoito ei ole tuottanut toivottua tulosta, toisella voidaan parantaa näköä ja saada positiivisia anatomisia muutoksia. Siksipä Vältä viisaasti -suosituksessa on muotoiltu, että kalliimmat lääkkeet eivät ole ensisijaisia.

Eettiset ja kustannuksiin liittyvät kysymykset ovat usein vaikeita. Joudumme näitä kuitenkin pohtimaan hoitopäätöksiä tehdessämme. Näitä pohdintoja tulee tehdä myös hoitosuosituksia laatiessamme. Mutta ovatko sanamuodot kohdallaan? Laittakaa palautetta, niin tiedämme.

Palataan vielä alun kysymykseen: siis välttää viisaasti vai olla tekemättä?

Riippuu tilanteesta.

Toimituspäällikkö Raija Sipilä ja päätoimittaja Jorma Komulainen

 

Vältä viisaasti -suositusten tavoitteena on ohjata luopumaan vaikuttamattomista ja vanhentuneista terveydenhuollon menetelmistä. Suositukset perustuvat kansallisiin Käypä hoito -suosituksiin. Lisätietoa ja tähän mennessä julkaistut Vältä viisaasti -suositukset löydät Käyvän hoidon sivuilta.

 

 

2 vastausta artikkeliin “Ollako vai eikö, siinä pulma”

  1. Sari Ranta sanoo:

    Olen kipukroonikko vuosien takaa jo ja vältä viisaastu on hyvä,mutta kun kipupotilas sitä tarvitsee,yleensä kipu kroonikot tietävät itse ja eivät niitä turhaan syö.

Vastaa käyttäjälle Sari Ranta Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *