Sairaalapotilaiden keuhkokuumeet todennäköisesti vähentyisivät, jos potilaiden hammasterveyteen panostettaisiin nykyistä enemmän.
Hammasterveyden ja keuhkokuumeiden yhteys on tunnettu tätä ennenkin, mutta australialaistutkimuksen tulokset vahvistavat näyttöä entisestään.
Tutkimus toteutettiin kolmessa australialaissairaalassa vuosina 2024–2025. Osana tutkimusta 8 900 aikuista potilasta satunnaistettiin joko ryhmään, jonka hammasterveyteen kiinnitettiin erityistä huomiota tai verrokkiryhmään, jonka hammasterveyteen ei panostettu tavallista enempää.
Interventioryhmäläiset saivat ilmaiseksi hammasharjan ja hammastahnaa sekä tutkimushoitajien toteuttamaa suunhoidon ohjausta. Lisäksi henkilökuntaa koulutettiin ja suunhoidon toteutumista seurattiin.
Tutkimuksen aikana yhteensä 0,9 prosenttia potilaista sairastui sairaalasyntyiseen keuhkokuumeeseen. Analyysista rajattiin pois hengityskoneen käyttöön liittyvät keuhkokuumeet.
Interventioryhmään satunnaistetuista potilaista 0,7 prosenttia sairastui sairaalahoidon aikana keuhkokuumeeseen, kun verrokkiryhmäläisistä sairastui 1 prosentti, tulokset osoittivat. Näin ollen sairaalakeuhkokuumeet olivat heillä noin kolmanneksen harvinaisempia.
Ylä- tai alahengitysteiden infektioissa ei havaittu eroja riippumatta siitä kumpaan ryhmään potilas oli satunnaistettu.
Hammasterveyden merkitys keuhkokuumeiden ja monien muiden sairauksien synnyssä on tiedetty pitkään, mutta etenkin sairaalapotilaita tarkastelevat satunnaistetut ja lumekontrolloidut tutkimukset ovat olleet harvinaisia. Australialaistutkijoiden havainnot vahvistavatkin näyttöä entisestään ja osoittavat, että sairaalapotilaiden suunhoitoon panostaminen voi pienentää keuhkokuumeriskiä.
Tutkimus julkaistiin Lancet Infectious Diseases -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(Lancet Infectious Diseases 2026;26:1022–1030)