Ruotsalaistutkimuksen mukaan sydämen vajaatoimintaa potevien sairaalakäynnit yleistyvät poikkeuksellisen kuumien kesäpäivien ja kylmien talvipäivien jälkeen. Viime vuonna sama tutkijaryhmä yhdisti poikkeuksellisen kuumat ja kylmät päivät myös sydämen vajaatoimintaa potevien kuolleisuuteen.
Tulokset julkaistiin Journal of the American College of Cardiology -lehdessä ja perustuvat vuosina 2006–2021 kerättyihin rekisteritietoihin yhteensä yli 480 000 sydämen vajaatoiminnan vuoksi tehdystä sairaalakäynnistä. Helle- ja pakkasjaksoina pidettiin vähintään kaksi päivää jatkuneita vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen kylmiä tai kuumia jaksoja.
Kun sairaalatiedot yhdistettiin potilaiden asuinseutujen säätietoihin, sairaalakäynnit yleistyivät 2–6 päivän sisällä poikkeuksellisen kylmistä pakkasjaksoista ja kesällä 0–3 päivän sisällä korkeista lämpötiloista. Yhteydet olivat sitä voimakkaampia mitä kuumempia tai kylmempiä päivät olivat.
Vastaavia tuloksia on saatu aiemminkin, mutta lämpötilan lisäksi monet muutkin seikat voivat selittää ilmiötä. Kylmyys ja kuumuus voivat esimerkiksi muuttaa ihmisten käyttäytymistä, mikä puolestaan heijastuu riskeihin.
Aiempien tutkimusten perusteella poikkeuksellisen kylmät ja kuumat päivät lisäävät myös sydän- ja verisuonitaudeista johtuvia kuolemia. Kylmyys ja kuumuus ovat terveysriski etenkin iäkkäille, pitkäaikaissairaille sekä pienituloisille ja huono-osaisille, jotka eivät pysty suojautumaan säiltä yhtä hyvin kuin varakkaammat.
Sydämen vajaatoiminta johtuu sairauksista kuten sepelvaltimotaudista ja korkeasta verenpaineesta, jotka häiritsevät sydänlihaksen toimintaa ja heikentävät sen kykyä supistua. Yleisin vajaatoiminnan oire on hengenahdistus rasituksessa.
Uutispalvelu Duodecim
(Journal of the American College of Cardiology 2026;88:1016–1029)