Insuliiniresistenssiä pidetään yleensä pelkästään haitallisena ilmiönä, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella niin ei automaattisesti ole. Osalla ihmisistä insuliiniresistenssi johtuu perimästä, ja heillä ei välttämättä havaita samanlaisia terveyshaittoja. Itse asiassa heillä saattaa olla vähemmän riskitekijöitä, jotka altistavat esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeille.
Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jonka tulokset esiteltiin Euroopan diabetestutkijoiden vuotuisessa EASD-konferenssissa. Tutkimuksessa hyödynnettiin UK Biobank -aineiston genomitietoja 460 000 aikuisesta. Heidän joukostaan tunnistettiin 524 henkilöä, joiden kantama insuliinireseptorigeenin harvinainen variantti heikentää insuliinisignalointia ja voi aiheuttaa lievää insuliiniresistenssiä.
Kun näitä henkilöitä verrattiin muihin osallistujiin, joilla ei ollut vastaavaa geenivarianttia, variantin kantajien insuliinitasot olivat hieman korkeammat, mutta siitä huolimatta heidän kolesterolitasonsa, maksa-arvonsa ja vyötärö-lantiosuhteensa olivat keskimäärin suotuisammat kuin verrokeilla. Tämä havaittiin riippumatta osallistujien painoindeksistä ja mahdollisesta lihavuudesta. Myöskään kuolleisuudessa tai sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen riskissä ei havaittu eroja, tulokset osoittavat.
Havainnot ovat mielenkiintoinen viittaus siihen, että insuliiniresistenssiä saattaa olla useampaa tyyppiä ja kaikki sen muodot eivät välttämättä ole haitaksi terveydelle. Asiaa pitää kuitenkin tutkia vielä lisää.
Insuliiniresistenssissä elimistön kudokset reagoivat insuliiniin tavallista heikommin, minkä takia insuliini pienentää veren glukoosipitoisuutta odotettua vähemmän. Pitkälle edetessään insuliiniresistenssi voi johtaa tyypin 2 diabetekseen.
Uutispalvelu Duodecim
(EASD 2026 Abstract 53)
https://drive.google.com/file/d/1pDWxLHGXJ-mO8jtapfy_gGjDvOF3iHIN/view