Sydämen vajaatoimintaa sairastavien ei kannata rutiininomaisesti rajoittaa nesteiden nauttimista. Tuoreen katsaustutkimuksen perusteella nesterajoitukselle ei ole tieteellistä näyttöä ja siitä voi olla osalle potilaista myös haittaa.
Nesterajoituksia on käytetty, koska sydämen vajaatoiminta voi aiheuttaa nesteen kertymistä ja turvotusta kehoon. Viime aikoina nesterajoituksen hyödyt on kuitenkin kyseenalaistettu.
Heart-lehdessä julkaistussa katsaustutkimuksessa analysoitiin neljän satunnaistetun tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat yhteensä 682 sydämen vajaatoimintaa potevan terveystiedoista.
Tutkimukset eivät olleet kovin laadukkaita, mutta yhdessäkään niistä nesterajoitukset eivät pienentäneet potilaiden kuolleisuutta tai vähentäneet sairaalahoitojen tarvetta. Muitakaan hyötyjä ei analyysissa noussut esiin, mutta osa potilaista kertoi kärsivänsä janosta.
Katsauksen perusteella sydämen vajaatoimintaa potevien nesterajoituksille ei ole tieteellistä tukea eikä niitä siksi pitäisi käyttää rutiininomaisesti hoitotyössä. Suomessa nesterajoitusta suositellaan vain pienelle osalle potilaista. Esimerkiksi turvotuksiin taipuvaisten potilaiden nesteensaantia voidaan rajoittaa maltillisesti 1,5–2 litraan vuorokaudessa.
Sydämen vajaatoiminta johtuu sairauksista kuten sepelvaltimotaudista ja korkeasta verenpaineesta, jotka häiritsevät sydänlihaksen toimintaa ja heikentävät sen kykyä supistua. Yleisin vajaatoiminnan oire on hengenahdistus rasituksessa.
Vaiva on harvinainen alle 50-vuotiailla, mutta yleistyy nopeasti iän myötä. Kuusikymppisistä sitä potee muutama sadasta, mutta yli 80-vuotiaista jo joka kymmenes.
Uutispalvelu Duodecim
(Heart 2026;112:939–945)