ADHD:n hoidossa yleisesti käytetty metyylifenidaatti ei lisää psykoosisairauksien riskiä nuoruudessa tai varhaisaikuisuudessa, suomalaisaineistoon perustuva rekisteritutkimus osoittaa.
Tutkimuksessa seurattiin lähes 700 000 Suomessa vuosina 1987–1997 syntynyttä, joista noin 4 000:lla todettiin ADHD lapsuudessa tai nuoruudessa. Heistä noin 70 prosenttia sai metyylifenidaattihoitoa ainakin jossain vaiheessa seurantaa.
Seurannan aikana 6 prosenttia potilaista sairastui ei-affektiiviseen psykoosiin keskimäärin 22-vuotiaana, mutta psykoosit eivät olleet yleisempiä potilailla, jotka olivat pitkäkestoisella metyylifenidaattilääkityksellä. Alle 13-vuotiaana ADHD-diagnoosin saaneilla lääkitykset liittyivät jopa jonkin verran pienempään psykoosiriskiin.
ADHD itsessään liittyy suurentuneeseen psykoosiriskiin, aiemmista tutkimuksista tiedetään, mutta lääkitysten merkitys tässä yhteydessä on jäänyt epäselväksi. Nyt julkaistut havainnot viittaavat siihen, ettei lapsuudessa aloitettu metyylifenidaattilääkitys liity psykoosiriskiin ja osalla lapsipotilaista se saattaa jopa pienentää sairastumisriskiä.
Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä.
THL:n rekisteritietojen mukaan vuonna 2023 noin 11 prosentilla suomalaisista alakouluikäisistä pojista oli ADHD-diagnoosi. 13–17-vuotiailla pojilla vastaava osuus oli noin 10 prosenttia. Alakouluikäisillä tytöillä ADHD-diagnoosien yleisyys oli noin 4 prosenttia ja 13–17-vuotiailla noin 6 prosenttia.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Psychiatry 2026;83:611–619)