Autoimmuunisairauksia potevat saattavat sairastua tyypin 1 diabetekseen noin kaksi kertaa muita todennäköisemmin, israelilaistutkimus osoittaa. Havainto koskee nuoria aikuisia, joilla ei ollut merkkejä diabeteksesta vielä 16–19-vuotiaana.
Autoimmuunisairaudet ovat kroonisia sairauksia, joissa elimistön immuunijärjestelmä hyökkää omia kudoksia ja soluja vastaan. Myös tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus.
Israelilaisten tutkimuksessa suurentunut sairastumisriski havaittiin kaikilla autoimmuunisairauksia potevilla, mutta etenkin keliakiaa tai kilpirauhasen autoimmuunitulehdusta sairastavilla. Heidän riskinsä sairastua tyypin 1 diabetekseen oli 3–4 kertaa suurempi kuin verrokkien, jotka eivät poteneet autoimmuunisairauksia.
Tyypin 1 diabetes todetaan harvoin vasta aikuisiässä, joten nyt havaittu sairastumisriski ei välttämättä ole yksilötasolla kovin suuri. Vastaavanlaisia havaintoja on tosin tehty aiemminkin, ja yhdessä ne vahvistavat käsitystä, jonka mukaan tyypin 1 diabeteksella ja muilla autoimmuunisairauksilla on yhteisiä riskitekijöitä.
Tulokset julkaistiin Diabetes Care -lehdessä, ja ne perustuvat yli 1,4 miljoonan israelilaisen terveystietoihin vuosilta 1996–2016. Osallistujat olivat 16–19-vuotiaita seurannan alkaessa ja heistä hieman alle 3 prosenttia sairasti jotain autoimmuunisairautta. Seurannan aikana tyypin 1 diabetes todettiin 37 autoimmuunisairauksia potevalla ja 740 verrokilla.
Tyypin 1 diabetesta sairastavien oma immuunijärjestelmä hyökkää haimassa insuliinia tuottavien saarekesolujen kimppuun, mikä vähitellen johtaa diabetekseen. Tyypin 1 diabetes on Suomessa suhteellisesti yleisempi kuin missään muualla. Kaikkiaan noin 50 000 suomalaista sairastaa sitä. Nykykäsityksen mukaan tyypin 1 diabetes syntyy perinnöllisen alttiuden ja ulkoisen laukaisevan tekijän kuten infektion yhteisvaikutuksena.
Uutispalvelu Duodecim
(Diabetes Care 2026;49:581–588)