Raskaudenaikainen epilepsialääkitys voi tutkimusten mukaan suurentaa sikiön epämuodostumien riskiä, mutta etenkin loppuraskauden lääkitykset voivat myös altistaa keskushermostollisille kehityshäiriöille.
Tiedot käyvät ilmi kanadalais- ja yhdysvaltalaisaineistoja hyödyntävästä tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin yhteensä yli 2,9 miljoonaa lasta, joista 0,5 prosenttia oli altistunut äidin epilepsialääkitykselle kahden viimeisen raskauskuukauden aikana.
Tulosten perusteella epilepsialääkitysaltistus liittyi noin kolmanneksen suurempaan ADHD:n, autismikirjon häiriöiden ja muiden keskushermostollisten kehityshäiriöiden riskiin.
Erityisesti riski havaittiin ns. ensimmäisen sukupolven epilepsialääkkeitä kuten valproaattia, karbamatsepiinia tai klonatsepaamia käyttävien lapsilla, mutta myös topiramaattiin liittyi kohonnut riski. Lamotrigiini, levetirasetaami ja gabapentiini eivät tässä analyysissa liittyneet keskushermostollisten kehityshäiriöiden riskiin.
Tulokset vahvistavat ja lisäävät näyttöä epilepsialääkityksiin liittyvistä riskeistä raskauden aikana, mutta niistä huolimatta epilepsiaa sairastavien lääkityksiä kannattaa yleensä jatkaa raskauden ajan. Lääkityksiin liittyvät riskit eivät yksilötasolla ole välttämättä kovin suuria ja epilepsian hoitamatta jättäminen on usein sikiölle suurempi riski kuin lääkitys.
Tutkimus julkaistiin Annals of Neurology -lehdessä.
Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriötila, jonka voivat aiheuttaa erilaiset synnynnäiset ja hankitut tekijät. Epilepsiassa esiintyy toistuvasti kohtauksia, joissa tajunta hämärtyy ja potilas voi muun muassa kouristella. Epilepsiaa sairastaa noin yksi suomalainen sadasta, mutta vain pienellä osalla potilaista on toistuvia kouristuskohtauksia.
Uutispalvelu Duodecim
(Annals of Neurology 2026;DOI:10.1002/ana.78084)