MS-tauti eli multippeliskleroosi diagnosoidaan yleensä 20–40 vuoden iässä, mutta osalla tauti alkaa jo alle 18-vuotiaana. Tuoreen tutkimuksen perusteella nämä lapsuudessa todettavat MS-taudit ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä.
Tiedot perustuvat yli tuhannen alle 18-vuotiaana sairastuneen ja vasta aikuisena sairastuneen vertailuun.
Lapsuudessa sairastuneissa oli tulosten perusteella enemmän naisia kuin miehiä, minkä lisäksi lasten MS-taudit tunnistettiin usein viiveellä. Näkökyvyn ja muiden aistien vaikeudet olivat usein ensimmäisiä oireita.
Lapsena sairastuneilla oli enemmän MS-taudin pahenemisvaiheita diagnoosia seuraavien 15 vuoden aikana, mutta taudin vaikeusaste tasaantui 40. ikävuoden jälkeen. Tämän ansiosta lapsena sairastuneiden oireet pysyivät myöhemmin elämässä samalla tasolla kuin aikuisena sairastuneiden.
Lasten MS-tauti tunnetaan huonosti, joten kaikki lisätieto sen kulusta ja piirteistä on tervetullutta. Koska MS-tautia pidetään nuorten aikuisten sairautena, lasten oireita ei useinkaan osata yhdistää MS-tautiin.
Tutkimus julkaistiin Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry -lehdessä.
MS-taudissa keskushermosto vaurioituu veren valkosolujen tuhotessa hermoja suojelevaa vaippaa eli myeliiniä. Suomessa MS-tautia sairastaa kansallisen MS-rekisterin perusteella yli 15 000 henkilöä, ja se on yleisin nuorten aikuisten vammauttava neurologinen sairaus. Oireita ovat muun muassa näkö-, tasapaino- ja virtsanpidätysvaikeudet, uupumus ja lihasjäykkyys.
Uutispalvelu Duodecim
(Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry 2026;DOI:10.1136/jnnp-2025-336680)