Mahdollisesti jopa 10 prosentilla dementiapotilaista saattaa olla diagnosoimattomia maksamuutoksia ja -kirroosia, jotka pahimmillaan voivat aiheuttaa hengenvaarallisen aivosairauden. Hepaattisen enkefalopatian oireet ovat osin dementian kaltaisia, joten osa potilaiden kognitiivisista oireista voikin johtua siitä.
Yhdysvaltalaistutkijoiden havainnot perustuvat lähes 180 000 keskimäärin 78-vuotiaan dementiapotilaan terveystietoihin vuosilta 2009–2019. Maksafibroosin ja -kirroosin todennäköisyyttä arvioitiin FIB4-indeksillä.
Laboratoriokokeiden perusteella potilaista 10 prosentilla oli viitteitä pitkälle edenneestä maksan sidekudostumisesta ja 5 prosentilla oli todennäköisesti maksakirroosi. Yhdelläkään potilaalla ei ollut aiemmin diagnosoitu maksakirroosia.
Tutkimusten mukaan yli puolet maksakirroosipotilaista sairastuu hepaattiseen enkefalopatiaan, joka aiheuttaa muun muassa tarkkaavaisuuden vähenemistä, asentovapinaa, sekavuutta ja puhevaikeuksia. Tutkijat pitävätkin mahdollisena, että osa nyt tutkittujen dementiapotilaiden kognitiivisista oireista johtui hepaattisesta enkefalopatiasta ja saattaisivat lievittyä sairauden hoitamisen myötä. Tutkimuksessa ei kuitenkaan selvitetty, kuinka monella potilaalla oikeasti oli hepaattinen enkefalopatia, joten asiaa pitää tutkia vielä lisää.
Havainnot kannustavat lääkäreitä huomioimaan hepaattisen enkefalopatian dementiapotilaita hoitaessaan. Tarkemmat tutkimukset ovat paikallaan, jos potilaan laboratoriotulokset viittaavat maksan sidekudostumiseen tai kirroosiin, ja potilaalla on myös muita maksakirroosin riskitekijöitä.
Tulokset julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Network Open 2024;7:e2353965)