Paljon television ääressä aikaa viettävät pikkulapset näyttäisivät kehittyvän jonkin verran muita hitaammin. Tuoreen japanilaistutkimuksen mukaan osalla lapsista yhteys kulkee myös toiseen suuntaan – kehityksen hidastuminen saattaa lisätä ruutuaikaa.
Tulosten perusteella televisiota tai videoita 1–2-vuotiaana usein katsovat saivat 2–3-vuotiaana muita huonompia tuloksia testeissä, jotka mittasivat muun muassa kielellisiä ja motorisia taitoja sekä vuorovaikutuskykyjä.
Vastaavasti huonompia testituloksia etenkin kommunikaatiotaidoissa vuoden ikäisinä saaneet viettivät muita lapsia enemmän aikaa television ääressä 2–3-vuotiaana. Tämä koski etenkin lapsia, joiden äideillä oli mielenterveysongelmia. Aineisto oli kerätty vuosina 2011–2014 ja kattoi tietoja 58 000 japanilaislapsesta.
Samansuuntaisia havaintoja on tehty aiemminkin, mutta tuloksia kannattaa silti tulkita varoen. Tutkimuksessa tarkasteltiin vain television ja DVD-elokuvien katsomista, mutta lasten mediamaisema on monipuolistunut ja laajentunut tämän jälkeen huomattavasti. On myös epäselvää, kuinka suuri ja pitkäkestoinen vaikutus nyt havaituilla eroilla on käytännössä lasten kehitykseen.
Nyt julkaistut tulokset eivät osoita, mikä olisi lapsille sopivin taso, mutta Maailman terveysjärjestö suosittelee 2–4-vuotiaiden ruutuajan pitämistä korkeintaan tunnissa per päivä. Suomessa kouluikäisten suositeltu taso on alle kaksi tuntia päivässä. Pelkän ruutuajan lisäksi olisi hyvä myös miettiä, millaista medioiden käyttö on ja mitä lapsi tekee ruudun ja laitteiden ääressä. Alle kaksivuotiaille digimedioiden sijaan tärkeää olisi kasvokkainen vuorovaikutus, yhdessäolo ja leikkiminen.
Tutkimus julkaistiin JAMA Pediatrics -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Pediatrics 2023;DOI:10.1001/jamapediatrics.2023.3643)