Tyypin 2 diabeteksen lisäsairaudet ovat harvinaisempia potilailla, jotka harrastavat kevyttä liikuntaa vapaa-ajallaan. Tähän riittää esimerkiksi 1,5 tuntia kävelyä viikossa.
Tiedot käyvät ilmi Diabetes Care -lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa 18 000 tyypin 2 diabetesta sairastavaa seurattiin keskimäärin 12 vuoden ajan. Seurannan aikana 10 prosenttia potilaista sairastui munuaissairauteen, 12 prosenttia verkkokalvosairauteen ja 4 prosenttia ääreishermojen sairauteen.
Verrattuna potilaisiin, jotka olivat fyysisesti passiivisia, kaikenlainen liikunta liittyi pienempään sairastumisriskiin. Ääreishermojen sairauden riski oli noin kolmanneksen pienempi ja munuaissairauden riski viidenneksen pienempi, vaikka potilas olisi harrastanut suosituksia vähemmän liikuntaa. Yhteydet voimistuivat hieman, jos liikuntaa harrasti enemmän. Liikunta ei vaikuttanut verkkokalvosairauden todennäköisyyteen.
Tulokset osoittavat, että jo virallisia suosituksia vähäisempi vapaa-ajan liikunta auttaa välttymään diabetekseen liittyvältä munuais- ja ääreishermojen sairaudelta. Tutkijat arvioivat, että hyödyt alkavat näkyä, kun vapaa-ajalla liikkuu vähintään 1,5 tuntia viikossa.
Pitkään tyypin 2 diabetesta sairastaneista noin joka toisella todetaan ääreishermojen sairaus eli neuropatia. Diabeettisen munaistaudin eli nefropatian merkkejä on noin joka viidennellä, mutta kaikkien sairaus ei etene hoitoa vaativaksi munuaissairaudeksi.
Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta, mutta merkittävä osa heistä ei ole tietoisia taudistaan. Diabetesta ehkäisevät laihduttaminen, liikunta ja terveellinen ruokavalio.
Uutispalvelu Duodecim
(Diabetes Care 2023;46:1816–1824)