Hedelmöityshoitojen avulla raskaaksi tulevat eivät sairastu sydän- ja verisuonitauteihin muita äitejä todennäköisemmin, pohjoismaisiin aineistoihin perustuva tutkimus osoittaa.
Tulokset perustuvat vuodet 1984–2015 kattaviin rekisteritietoihin Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta. Yhteensä tietoja oli 2,5 miljoonasta synnyttäjästä, joista hieman alle 100 000 oli tullut raskaaksi hedelmöityshoitojen avulla.
Hedelmöityshoitoja käyttäneiden riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin yhdentoista vuoden seurannan aikana ei eronnut verrokkien sairastumisriskistä, analyysi osoitti. Tulokset vaihtelivat jonkin verran eri hedelmöityshoitojen välillä, mutta erot johtuivat todennäköisesti muista seikoista kuin itse hedelmöityshoidoista.
Analyysin tulokset viittaavat siihen, etteivät hedelmöityshoidot ole sydän- ja verisuonitautiriski naisille, mutta tulokset olisi hyvä varmistaa tutkimuksissa, joissa potilaita seurataan pitempään. Nyt käytetyissä aineistoissa naiset olivat noin 40-vuotiaita seurannan päättyessä, joten on mahdollista, että sydänriskit näkyvät vasta vuosikymmeniä myöhemmin.
Tulokset julkaistiin JAMA Cardiology -lehdessä.
Suomessa hedelmöityshoitojen avulla syntyy noin 2 500 lasta vuosittain.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Cardiology 2023;8:837–845)