Vähärasvaista ruokavaliota noudattavat saattavat elää hieman muita pitempään, tuore tutkimus osoittaa. Vähähiilihydraattisen ruokavalion hyödyt ovat sen sijaan vaatimattomampia ja koskevat vain henkilöitä, joiden ruokavalio on erittäin terveellinen.
Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jossa 370 000 yhdysvaltalaista 50–71-vuotiasta seurattiin 24 vuoden ajan. Osallistujien ruokavaliot arvioitiin seurannan alkaessa. Seurannan aikana 166 000 osallistujaa menehtyi.
Tulosten perusteella terveellisintä vähärasvaista ruokavaliota noudattavat menehtyivät seurannan aikana 16–18 prosenttia epätodennäköisemmin kuin epäterveellisimmin syövät. Tämä koski kokonaiskuolleisuutta sekä sydän- ja verisuonitaudeista ja syövästä johtuvia kuolemia. Myös epäterveellisempi vähärasvainen ruokavalio liittyi pienempään kuolleisuuteen seurannan aikana.
Vähähiilihydraattinen ruokavalio liittyi hieman suurentuneeseen riskiin menehtyä seurannan aikana etenkin, jos ruokavalio oli epäterveellinen eli sisälsi paljon kovia rasvoja ja eläinproteiinia ja vähänlaisesti terveellisiä hiilihydraatteja.
Jos ruokavaliossa oli sen sijaan niukasti huonoja hiilihydraatteja ja paljon tyydyttyneitä kasvirasvoja ja kasviproteiinia, riski menehtyä seurannan aikana oli 5 prosenttia pienempi kuin epäterveellisimmin syövien. Huonoja hiilihydraatteja ovat esimerkiksi teollinen valkoinen vehnä ja lisätty sokeri.
Myös tyydyttyneen rasvan ja huonojen hiilihydraattien vähentäminen ja korvaaminen kasviproteiinilla ja tyydyttymättömillä rasvoilla pienensi riskiä menehtyä seurannan aikana, tutkijat kirjoittavat.
Tulosten perusteella keski-ikäisten kannattaisi noudattaa ruokavaliota, joka sisältää vähänlaisesti kovia rasvoja ja paljon kasviproteiineja sekä täysjyväviljaa ja muita hyviä hiilihydraatteja. Samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemminkin, mutta ruokavalioiden lisäksi moni muukin seikka on voinut vaikuttaa tuloksiin. Koska ruokavalioita tarkasteltiin vain tutkimuksen alkaessa, on mahdollista, että osallistujien ruokavaliot muuttuivat seurannan aikana. Myös tämä vaikeuttaa tulosten tulkintaa.
Tutkimus julkaistiin Journal of Internal Medicine -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(Journal of Internal Medicine 2023;DOI:10.1111/joim.13639)