Älyllisesti kehitysvammaisten kuolleisuus suureni huomattavasti koronavirusepidemian aikana, hollantilaistutkimus osoittaa. Suuri osa kuolemista johtui koronainfektiosta, mutta myös muista syistä johtuvat kuolemat yleistyivät.
Tulokset julkaistiin Lancet Public Health -lehdessä, ja niiden perusteella älyllisesti kehitysvammaisten koronakuolleisuus oli jopa viisi kertaa suurempaa kuin muun väestön koronaepidemian kahden ensimmäisen vuoden aikana. Erityisesti alle 30-vuotiaiden koronakuolleisuus oli suurta, tulokset osoittivat.
Myös muista syistä johtuvat kuolemat yleistyivät koronaepidemian aikana, tutkijat havaitsivat. Älyllisesti kehitysvammaisten kokonaiskuolleisuus on muuta väestön suurempaa normioloissakin, mutta ero kasvoi epidemian aikana. Muun muassa syövästä, mielenterveysongelmista ja ulkoisista syistä johtuvat kuolemat yleistyivät.
Hollantilaisten havainnot eivät välttämättä kuvasta tilannetta kaikissa maissa, mutta todennäköisesti samansuuntaista tapahtui muuallakin. Tulokset viittaavat siihen, että koronaepidemian ja koronarajoitusten seurauksena kehitysvammaisten hoito ja palvelut heikkenivät, mikä johti myös kokonaiskuolleisuuden nousuun.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 188 000 hollantilaisaikuista, joilla oli todettu älyllinen kehitysvammaisuus, sekä 12,6 miljoonaa yleisväestöön kuuluvaa.
Älyllinen kehitysvammaisuus merkitsee kehitysvammaiselle henkilölle vaikeutta ymmärtää, vaikeutta oppia uusia asioita ja soveltaa oppimaansa sekä vaikeutta hallita omaa elämäänsä. Kehitysvammaisia henkilöitä on noin 1 % väestöstä. Heistä noin 60 % on lievästi kehitysvammaisia, 20 % keskivaikeasti kehitysvammaisia, 10 % vaikeasti kehitysvammaisia ja 10 % syvästi kehitysvammaisia. Kehitysvammaisuus on miehillä tavallisempaa kuin naisilla.
Uutispalvelu Duodecim
(Lancet Public Health 2023;DOI:10.1016/S2468-2667(23)00062-2)
https://www.thelancet.com/journals/lanpub/article/PIIS2468-2667(23)00062-2/fulltext