Koronarokotukset olisivat paikallaan etenkin vakavan koronainfektion vaarassa oleville riskiryhmäläisille, mutta tuoreen suomalaistutkimuksen perusteella läheskään kaikki heistä eivät ota rokotuksia. Muun muassa pienet tulot, työttömyys, mielenterveysongelmat ja päihdeongelmat liittyvät heikkoon rokotuskattavuuteen.
Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistutkimuksessa kartoitettiin lähes 3 000 taustamuuttujan yhteyksiä ensimmäisen koronarokotuksen ottamiseen Suomen koko 30–80-vuotiaassa väestössä.
Suurin yksittäinen rokottamattomuuden todennäköisyyteen liittyvä seikka oli työtulojen puuttuminen koronaepidemiaa edeltävän vuoden aikana. Tämä voi tarkoittaa mm. työttömyyttä tai työkyvyttömyyseläkettä.
Rokottamattomuus oli yleisempää myös mielenterveyspotilailla, päihdeongelmaisilla sekä muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvilla. Myös lähisukulaisen ja etenkin äidin rokottamattomuus liittyi suurempaan rokottamattomuuden todennäköisyyteen. Tutkijat kehittivät koneoppimisen avulla myös mallin, jolla he pystyivät ennustamaan, ketkä todennäköisimmin jättivät rokotteet ottamatta.
Tulokset voivat auttaa kohdentamaan rokotustiedotusta ja -tukea nykyistä paremmin niihin väestöryhmiin, jotka todennäköisimmin jättävät rokotteet ottamatta. Nämä yksilöt ovat myös suurimmassa vakavan koronainfektion vaarassa, tutkijat kirjoittavat.
Tutkimus julkaistiin arvostetussa Nature Human Behaviour -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(Nature Human Behaviour 2023;DOI:10.1038/s41562-023-01591-z)