Säännöllinen alkoholinkäyttö jäykistää valtimoita vuosikymmenten kuluessa

Säännöllinen alkoholinkäyttö jäykistää valtimoita vuosikymmenten kuluessa

Uutiset
20.2.2017
Uutispalvelu Duodecim
Uutispalvelu Duodecim

Säännöllinen alkoholinkäyttö voi vuosien varrella vähentää valtimoiden kimmoisuutta ja siten suurentaa riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tuore brittitutkimus osoittaa.

Tutkimuksessa runsaana alkoholinkäyttönä pidettiin yli 112 grammaa alkoholia viikossa, mikä tarkoittaa vähintään 9 alkoholiannosta. Tämä on vielä nykyisten suositusten rajoissa.

Vähintään tämän verran säännöllisesti juovan miehen valtimot olivat selvästi jäykemmät jo tutkimuksen alkaessa ja jäykkyys myös lisääntyi seurannan aikana enemmän kuin miehillä, jotka joivat vain 1–112 grammaa alkoholia viikossa. Myös runsaan alkoholinkäytön lopettaneiden valtimot jäykkenivät seurannan aikana enemmän kuin kohtuukäyttäjien, tulokset osoittivat.

Brittitutkijoiden havainnot ovat mielenkiintoisia, sillä ne viittaavat alkoholinkäytön lisäävän valtimoiden jäykistymistä ja siten altistavan sydän- ja verisuonitaudeille, vaikka juodut määrät olisivat nykyisten riskirajojen sisällä. Suomessa alkoholin käytön riskirajana pidetään miehillä 23 alkoholiannosta viikossa ja naisilla 12–16 annosta. Yksi annos vastaa pientä olutpulloa tai -tölkkiä tai 12 cl viiniä.

Viime vuosina on julkaistu useita alkoholitutkimuksia, joiden tulokset tuntuvat olevan ristiriidassa keskenään. Alkoholin sydänvaikutukset ovat muun muassa vaihdelleet riippuen siitä, mitä mittaria niissä on käytetty. Vaikuttaakin siltä, että alkoholi voi ehkäistä joitakin sydänoireita ja altistaa toisille. Nyt julkaistussa tutkimuksessa ei tarkasteltu varsinaisia sydänoireita.

Tulokset julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä, ja ne perustuvat 3 900:n Whitehall II -tutkimukseen osallistuneen seurantatietoihin. Osallistujien valtimot tutkittiin 4–5 vuoden välein ja alkoholinkäytöstä kyseltiin useita kertoja 25-vuotisen seurannan aikana.

Uutispalvelu Duodecim

(Journal of the American Heart Association 2017;6:e005288)

http://dx.doi.org/10.1161/JAHA.116.005288

Artikkelin tunnus: uux21420 (2017220)