Ihon alle asennettavat glukoosisensorit ovat jo arkipäivää monille nuoruustyypin eli tyypin 1 diabetesta sairastaville. Niitä käyttävät etenkin myös insuliinipumppuja käyttävät potilaat, mutta tuoreiden tutkimustulosten perusteella glukoosisensorit auttaisivat myös pistoksena insuliininsa saavia.
Glukoosisensorien avulla potilaat voivat jatkuvasti seurata verensä glukoositasoja ja mitoittaa insuliiniannoksensa sen mukaan.
Nyt julkaistut tulokset perustuvat kahteen JAMA-lehdessä julkaistuun tutkimukseen, joissa kummassakin selvitettiin glukoosisensoreiden sopivuutta aikuispotilailla, jotka eivät käyttäneet insuliinipumppuja. Yhteensä potilaita oli hieman alle 300.
Tulosten perusteella jatkuva glukoosisensorointi johti potilailla parempaan glukoositasapainoon kuin tavallinen hoito puolen vuoden seurannassa. Tämä näkyi potilaiden HbA1c-tasoissa, mutta myös hypoglykemian vähentymisenä.
Tulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat siihen, että veren glukoositasojen seuraaminen glukoosisensorilla voisi parantaa monien tyypin 1 diabeetikkojen hoitotasapainoa. Asiantuntijat pitävät jopa mahdollisena, että tulevaisuudessa perinteinen verestä tehtävä glukoosimittaus jää kokonaan historiaan.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA 2017;317:371–378)
http://dx.doi.org/10.1001/jama.2016.19976
(JAMA 2017;317:379–387)