Harvaan lyövä sydän ei lisää sydänsairauden vaaraa

Sydämen harvalyöntisyys eli bradykardia ei suurenna sydän- ja verisuonitautien vaaraa, tuore tutkimus vahvistaa. Havainto koskee potilaita, joiden bradykardia-rytmihäiriö ei aiheuta pahoja oireita. Bradykardiasta puhutaan, kun sydän lyö lepotilassa alle 60 kertaa minuutissa.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa 6 700 miestä ja naista seurattiin yli kymmenen vuoden ajan. Osallistujat olivat 45–84-vuotiaita eivätkä sairastaneet sydän- ja verisuonitauteja tutkimuksen alkaessa.

Sydämen harvalyöntisyys ei suurentanut riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, seuranta osoitti. Riskiä ei havaittu myöskään osallistujilla, joiden syke oli alle 50 ja jotka olivat käyttäneet sydämen sykkeeseen vaikuttavia lääkkeitä, kuten beetasalpaajia.

Lääkkeitä käyttäneillä saattoi kuitenkin olla muita terveysongelmia, sillä heidän riskinsä menehtyä seurannan aikana oli suurempi kuin muiden. Tutkijat pitävätkin mahdollisena, että bradykardia voi olla ongelma, jos potilas käyttää sydämen sykettä alentavia lääkkeitä. Vielä ei tosin tiedetä liittyykö ilmiö sydämen syketaajuuteen vai lääkkeisiin.

Tutkimus julkaistiin Jama Internal Medicine -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Jama Internal Medicine 2016;DOI:10.1001/jamainternmed.2015.7655)
http://dx.doi.org/10.1001/jamainternmed.2015.7655