Keinohedelmöityksen avulla syntyneillä lapsilla on 3.7-kertainen riski saada cp-vamma. Lisäksi heillä on nelinkertainen riski kärsiä henkisen kehityksen hidastumista. Riski ei kuitenkaan välttämättä liity hedelmöitystapaan sinänsä. Keinoalkuiset hedelmöitykset ovat usein monisikiöisiä raskauksia, vauvat saattavat syntyä keskosina tai muuten pienikokoisina. Nämä tekijät lisäävät jo sinänsä vammautumisen riskiä. Arvostetussa Lancet-lehdessä julkaistu ruotsalaistutkimus on tähän mennessä laajin keinohedelmöityksen ja vammautumisen yhteyttä kartoittanut tutkimus. Mukana oli yhteensä 5600 keinohedelmöityksen avulla maailmaan saatettua lasta, kaikkiaan tutkimuksessa oli mukana 17 000 ruotsalaislasta. Tutkijat korostavat, että vammautumisriskin vähentämiseksi on kohtuun syytä siirtää vain yksi keinohedelmöitetty alkio. Äidin ikä ei vaikuttanut vammautumisen todennäköisyyteen.
Uppsalan yliopistossa toteutettu väestöpohjainen tutkimus perustui Ruotsissa vuosina 1982-1995 keinohedelmöitettyjen naisten ja heidän ruotsissa synnyttämiensä lasten rekisteritietoihin. Koska keinoalkuisissa raskauksissa oli keskimääräistä enemmän kaksosraskauksia, valittiin kontrolliryhmään niin ikään saman verran kaksosia. Kaksosten terveystietoja verrattaessa kävi ilmi, ettei hedelmöitysmenetelmä vaikuttanut vammautumisriskiin. Yksisikiöisen raskauden tuloksena syntyneiden IVF-alkuisten lasten CP-vamman oli 2.7 –kertainen kontrolliryhmään verrattuna. Lancet-lehden pääkirjoittajan mukaan tämä havainto on hämmentävä, sillä se antaa olettaa, että keinohedelmöitys sinänsä saattaisi lisätä riskiä saada vammautunut lapsi. Tutkimuksessa ei otettu huomioon sitä, mitä menetelmiä keinoalkuisen raskauden aikaansaamiseksi oli käytetty.
Uutispalvelu Duodecim
(The Lancet 2002; 359: 461-65)
Ensimmäinen kohdun ulkopuolella hedelmöitetty vauva on tällä hetkellä 23-vuotias.
Suomessa koeputkihedelmöitykset aloitettiin 1980-luvun alussa. Vuonna 1997 koeputkihedelmöityshoitoja
tehtiin 3000, mikroinjektiohoitoja noin 1800 ja pakastetun alkion siirtoja vajaat
2400. Yli 40 prosenttia hoitoja saaneiden parien naisista oli täyttänyt 35-vuotta
ja joka kymmenes 40 vuotta. Koeputkihedelmöitykseen johtaneista syistä tavallisin
on munanjohtimen vaurio. Hedelmättömyyshoidossa siirrettyjen alkioiden määrä on vähentynyt,
mutta ainakin viimeisimpien, 1990-luvun lopun tilastojen mukaan suurimmassa osassa
siirroista käytetään vielä kahta alkiota.