Sepelvaltimotauti voi alkaa jo hyvin nuorella iällä. Amerikkalaistutkijoiden arvioiden mukaan yhdellä kuudesta teini-ikäisestä on tautiin viittaavia verisuonimuutoksia. Varhaisten verisuonimuutosten toteaminen olisi tärkeää, sillä oireettoman sepelvaltimotaudin hoitaminen on tehokkaampaa kuin jo oireita aiheuttavan. Vielä ei ole saatu näyttöä siitä, että lapsuuden riskitekijöihin kuten runsaaseen tyydyttyneen rasvan saantiin ja vähäiseen liikuntaan puuttuminen vähentäisi sepelvaltimotautiin sairastumista aikuisiässä. Tutkijoiden mukaan voidaan kuitenkin olettaa, että puuttumalla riskitekijöihin jo lapsuus- ja nuoruusiässä on mahdollista hidastaa tai jopa estää sepelvaltimotaudin kehittymistä myöhemmällä iällä.
Tutkimuksessa oli mukana yli 260 mies- ja naispuolista sydämensiirtopotilasta, joiden sepelvaltimoiden seinämän paksuus mitattiin ultraäänellä muutama viikko leikkauksen jälkeen. Sydämen luovuttajat olivat olleet keski-iältään kolmikymppisiä. Siirron jälkeen yli puolelta tutkittavista löytyi sepelvaltimotautiin viittaavia verisuonimuutoksia, vaikka luovuttajilla ei ollut todettu tautia. Alle 20-vuotiaista luovuttajista yli kuudenneksella todettiin sepelvaltimotauti.
Uutispalvelu Duodecim
(Circulation 2001; 103: 2705)
Sepelvaltimotautiin johtava verisuonten ateroskleroosi on vuosikymmeniä kestävä prosessi, joka alkaa jo nuorella iällä. Tapaturmaisesti kuolleiden lasten ja nuorten verisuonista on ruumiinavausten yhteydessä löydetty varhaisia sepelvaltimotautiin viittaavia muutoksia. Suonimuutosten laajuuden ja määrän on osoitettu olevan yhteydessä monien elinaikaisten riskitekijöiden kanssa. Suomalaisten lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskitekijöitä on kartoitettu koko maan kattavassa Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät (LASERI)-monikeskustutkimuksessa, jossa on 1980-luvun alusta saakka seurattu toistuvin poikkileikkaustutkimuksin alun perin 3-18-vuotiaita lapsia ja nuoria.