Äyräpää symposiumi 2020

11.9.2020

12.15-16.05

Finlandia-talo Katso kartalta

Mikä vie tutkimusta eteenpäin? Mikä on tutkimusryhmän merkitys? Mikä merkitys palkinnoilla on tutkijalle?

Äyräpää Symposiumissa syksyllä 2020 jaetaan Apollonian ja Duodecimin merkittävimmät palkinnot. Tule kuuntelemaan palkittujen luennot sekä mielenkiintoiset lavakeskustelut huippututkimuksen hyödyntämisestä ja verkostoidu.

Suomen hammaslääkäriseura Apollonia jakaa tilaisuudessa Apollonia-palkinnon kunnianosoituksena ansiokkaasta hammaslääketieteellisestä tutkimustyöstä.

Duodecim jakaa symposiumissa Matti Äyräpää -palkinnon menestyksellistä tutkimustyötä aktiivisesti tekevälle suomalaiselle lääkärille.

Nuoren tutkijan palkinto myönnetään itsenäisen tutkimuskykynsä osoittaneelle etevälle lääketieteen tutkijalle, joka ei ole vielä täyttänyt 38 vuotta. Kaikilta kolmelta palkinnonsaajalta kuullaan luentopuheenvuorot.

Lisäksi symposiumissa jaetaan poikkeuksellisesti Duodecimin kulttuuripalkinto. Se jaetaan joka toinen vuosi yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on merkittävästi edistänyt terveyden, sairauden ja kulttuurin välistä ymmärrystä. Palkinto myönnetään 13:nnen kerran.

Keskustele tapahtumasta sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #Äyräpääsymposiumi

Ensimmäinen Äyräpää symposiumi – tiede, tutkimus ja tulevaisuusjärjestettiin 11.4.2019 Finlandia-talolla Helsingissä. Katso tapahtuman luentotallenteet »

Matti Äyräpää, lääkäri ja hammaslääkäri, oli perustamassa sekä Lääkäriseura Duodecimia 1881 että Hammaslääkäriseura Apolloniaa 1892. Hänen mukaansa nimetty ensimmäinen Äyräpää -palkinto jaettiin suomalaiselle lääketieteen tutkijalle 51 vuotta sitten 1969 ja Apollonia-palkinto myöhemmin 1997.

Selaa kuvia 2019 tapahtumasta!

Ilmoittautuminen

Ilmoittaudu TÄSTÄ 1.9. mennessä.
Jos olet ilmoittautunut jo ensin huhtikuulle kaavailtuun symposiumiin, ilmoittautumisesi on voimassa myös syyskuussa kunnes perut sen.

Kohderyhmä

  • lääkärit ja hammaslääkärit
  • tutkijat ja tutkimusverkostot

Tavoitteet

Symposiumin tavoitteena on nostaa esille tieteen ja tutkimuksen merkitystä lääketieteelle, väestön terveydelle ja yhteiskunnalle. Mikä vie tutkimusta eteenpäin? Mikä on tutkimusryhmän merkitys? Mikä merkitys palkinnoilla on tutkijalle?

Ohjelma

12.15     Avaus, Apollonian hallituksen pj Liisa Suominen ja Duodecimin hallituksen pj Leo Niskanen

Pitkäjänteisiä tutkimuksen kaaria
12.25     Dialogi 1: Professori Erika Isolauri, TY & Professori Samuli Rautava, TY ja LL Henni Hiltunen, TY
13.00     Dialogi 2: Professori Timo Sorsa, HY, Karoliininen instituutti & HLK, DI Ismo Räisänen, HY
13.35     Kulttuuripalkinnon esittely ja luovutus

13.45     Kahvitauko
14.25     Nuoren tutkijan palkinnon luovutus ja saajan puheenvuoro
15.00     Apollonia -palkinnon luovutus ja saajan puheenvuoro
15.35     Äyräpää -palkinnon luovutus ja saajan puheenvuoro

16.10     Päätössanat

Verkkolähetys

Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä. Tarkemmat ohjeet tulossa tälle sivulle. Myös verkkolähetyksen välityksellä osallistujia pyydetään ilmoittautumaan tilaisuuteen.

Puhujaesittelyt

Erika Isolauri
Lastentautiopin professori, kliinisen laitoksen johtaja, lääketieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto ja Tyksin lasten ja nuorten klinikka. Tieteellisiä artikkeleita 456: kansainväliset alkuperäisjulkaisut 278, kansainväliset katsausartikkelit/ oppikirjakappaleet 112, kotimaiset julkaisut 66;  H indeksi 90; kutsuttuna puhujana kansainvälisissä akateemisissa kokouksissa 180 kertaa; ohjatut väitöskirjat 25.

Monialaisen tutkimusryhmäni, Nutrition, Allergy, Mucosal Immunology, Intestinal Microbiota (NAMI), aiheena on varhaisen ravitsemuksen ja suoliston mikrobiston merkitys myöhemmälle terveydelle, käsittäen infektiot ja tarttumattomat taudit. Kansainvälisiä läpimurtoja ja tieteellisiä näyttöjä on 30 v aikana saavutettu useita, etenkin probioottitutkimuksen alalta, käsittäen prekliiniset (epidemiologiset ja kokeelliset) tutkimukset sekä kliiniset interventiotutkimukset.

Periaatteenani on kiinnostuksen herättäminen jatkuvaan oppimiseen ja tieteelliseen näyttöön perustuvan lääketieteen harjoittamiseen. Pyrin siihen, että työskentelyilmapiiri on kaikille kannustava, mutta samalla antaa mahdollisuuden sellaisten yksilöiden etenemiseen, jotka kykenevät menestymään kansainvälisessä yhteistyössä. Turun yliopiston vahva profiili muodostuu pitkäaikaisista seuranta- ja interventiotutkimuksista, ja tavoitteeni on rakentaa toimiva yhteistyö hankkeiden välille tuottamaan ainutlaatuisia aineistoja, joiden perusteella voidaan kehittää varhaisia diagnostisia menetelmiä ja ennaltaehkäiseviä yksilöllisiä hoitokeinoja.

Samuli Rautava
Neonatologian apulaisprofessori, Helsingin yliopisto; kokeellisen lastentautiopin dosentti, Turun yliopisto; osastonylilääkäri, HUS Vastasyntyneiden teho-osasto. Tieteellisiä artikkeleita 62; kansainväliset alkuperäisjulkaisut 33, kansainväliset katsausartikkelit/oppikirjakappaleet 23; kotimaiset julkaisut 4; H indeksi 25; ohjatut väitöskirjat 1, valmisteilla 6.

Tutkimushankkeemme on keskittynyt viime aikoina varhaisten, syntymää ympäröivän ajan altisteiden sekä kehittyvän suolistomikrobiston yhteyksiin kroonisten tulehduksellisten sairauksien kehittymisen riskiin. Hankkeen uudeksi nimeksi on muotoutunut Neonatal exposures, Adverse outcomes, Mucosal immunology, Intestinal microbiota (NAMI II). Tutkimuskysymyksiä lähestytään rekisteritutkimusten, potilaskertomusdatan ja koneoppimisen sekä kliinisten interventiotutkimusten keinoin. Translationaalisen lähestymistavan täydentävät kokeellisilla malleilla kansainvälisenä yhteistyönä tehtävät tutkimukset. Hankkeen piirissä toimivien nuorten tutkijoiden koulutukseen kuuluukin työskentely ulkomaisissa yhteistyölaboratorioissa. Tulevaisuuden tavoitteena on kyetä tunnistamaan jo imeväisiässä lapset, joilla on suuri riski sairastua kroonisiin sairauksiin ja suunnata kliinisissä tutkimuksissa tehokkaiksi osoitetut ehkäisytoimet näihin riskilapsiin.

Henni Hiltunen
Tohtorikoulutettava, Lastentautioppi, Turun yliopisto. LL, Turun yliopisto, 2019. Kansainväliset alkuperäisjulkaisut 1, kaksi työtä lähetettävänä julkaistavaksi. Väitöskirjayhteenveto työn alla.

Ensikosketuksen kliiniseen tutkimustyöhön sain keskoslasten varhaista ravitsemusta ja kasvutuloksia käsittelevästä syventävien opintojen projektista. Sittemmin näkökulma on laajentunut käsittämään muitakin varhaisia altisteita ja suolistomikrobistoa. Väitöskirjatutkijana olen päässyt tutustumaan monipuolisesti erilaisiin tutkimustyön muotoihin niin rekisteri-, interventio- kuin perustutkimuksen teon kautta. Kansainvälinen yhteistyö on ollut tärkeää alusta alkaen, ja uutta oppia laboraroriotyöskentelyyn ja mikrobistoanalytiikkaan olen saanut tutkijavaihdossa Israelissa. Väitöskirjan jälkeen haluan jatkaa tutkijana, ja tavoitteena on yhdistää sekä kliininen että akateeminen ura. Minua kiinnostaisi tutkia suolistomikrobiston pitkäaikaisvaikutuksia lasten kasvuun, kehitykseen ja sairastavuuteen sekä ennenaikaisen synnytyksen mikrobietiologiaa.

Lue myös Henni Hiltusen aiheeseen liittyvä blogi

Timo Sorsa
parodontologian professori, Helsingin yliopisto
Tieteellisiä artikkeleita 121, kotimaisissa julkaisusarjoissa 4, englanninkielisiä kirjan kappaleita 2, kotimaisia lehtihaastatteluita 10, patentteja 2.

Sorsa on tehnyt kansainvälisesti tunnustettua translationaalista hammaslääketieteellistä tutkimusta 1980-luvulta lähtien. Hän aloitti tutkijanuransa molekyylibiologisen tutkimuksen parissa Helsingin yliopiston lääketieteellisen kemian laitoksella jo opiskeluaikoinaan. Kiinnostuksen kohteena oli jo tuolloin parodontologian ja hampaiden kiinnityskudossairauden syntyyn vaikuttavat tekijät.

Vuosien aikana perustutkimuksesta käynnistynyt tutkimustyö on kasvanut käytännön kliinisiksi sovelluksiksi. Merkittävin saavutus on ollut koko se tutkimustyö, jolla on kehitetty keino mitata MMP-8-pitoisuus suusta ja joka on lopulta johtanut maailman ensimmäisen MMP-8-tuolinvierustestin kehittämiseen. Tutkimusryhmä on myös kehittänyt matala-annoksisen doksisykliinin käyttöä vaikea-asteisen parodontiitin hoidossa. Kaikkiaan tutkimuslinja on poikinut satoja julkaisuja, kymmeniä väitöskirjoja ja useita patentteja. Ryhmä on myös selvittänyt MMP:n aktivaatiokaskadien roolia infektioissa, inflammaatioissa sekä syövissä.

Sorsa tekee laajaa kansainvälistä yhteistyötä hammaslääketieteen ja lääketieteen tutkijoiden kanssa. Hän toimii vierailevana professorina Karoliinisessa Instituutissa Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Chilessä. Hänelle on myönnetty lukuisia merkittäviä tieteellisiä tunnustuksia ja apurahoja. Hänet on myös palkittu mm. Jens Warhaug -palkinnolla parodontologisesta tutkimuksesta 2010 ja pohjoismaisella Bensow–Äyräpää-palkinnolla translationaalisesta tutkimuksesta 2012.

Ismo Räisänen

Tohtorikoulutettava, suun terveystieteen tohtoriohjelma, Helsingin yliopisto. HLK, Helsingin yliopisto. Diplomi-insinööri, Teknillinen korkeakoulu, 2009. Väitöskirjan osatyöt 5kpl (kansainväliset alkuperäisjulkaisut). Väitöskirjan yhteenveto kirjoittamisvaiheessa.

Ensimmäiset askeleeni tutkimuksen parissa otin Teknillisessä korkeakoulussa operaatiotutkimuksen projektityöseminaarissa, jossa minä ja neljä muuta teekkaria optimoimme bioreaktorin toimintaa suomalaisessa bioalan yrityksessä. Operaatiotutkimus jatkui laivakuljetusten optimoinnin merkeissä öljyalan yrityksessä (diplomityö). Nykyisin tutkimukseni liittyy hammaslääketieteeseen, parodontologiaan ja hampaiden kiinnityskudossairauteen. Hammaslääketieteen syventävien opintojen tutkielma laajentui väitöskirjatutkimukseksi. Tutkimusaiheeni on nuorten alkavan parodontiitin riskitekijät ja diagnostiikka. Hammaslääketieteen tutkimus ja uusien havaintojen tekeminen ovat olleet palkitsevia ja kannustavat jatkamaan tutkimuksen parissa myös väitöskirjan jälkeen.

Tutkimuksen merkitys on kiistaton – katso videot

Tutkimuksen merkitys lääketieteelle ja hammaslääketieteelle kuin myös terveydelle ja yhteiskunnalle on kiistaton. Katso video, joissa emeritusprofessori Kimmo Kontula ja akateemikko Irma Thesleff pohtivat symposiumin teemaa. Toisella videolla vuonna 2019 akatemiatutkija, dosentti Erika Jääskeläinen ja hammaslääketieteen tohtori Tarja Tanner puolestaan pohtivat tutkimuksen merkitystä.

Erikoistumispisteet

Koulutuksesta haetaan lääketieteelliseltä tiedekunnalta erikoistumispisteitä useille erikoisaloille.

Lisätietoja

Marco Sabell

marco. sabell(at)duodecim.fi