Tusinasta tuhansiksi – 140 vuotta yhteiseksi hyväksi
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin vuosipäivän symposiumi järjestettiin 140-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kaksipäiväisenä 18.–19.11.2021 Tapahtuman teemana on yhteisöllisyys ja dialogi. Vuorovaikutus, keskinäinen arvostus, kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen olivat keskiössä niin potilaan ja lääkärin kohtaamisessa kuin tiedeyhteisöissäkin. Torstain juhlawebinaarissa pohdittiin yhteisöllisyyden ja perjantain juhlasymposiumissa dialogin moniulotteisuutta terveydenhuollon kohtaamisissa.
Etsitkö tämän vuoden tilaisuuden tietoja, löydät ne duodecim.fi/vuosipaiva -osoitteesta.
Keskustele tapahtumasta sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #Dvuosipäivä.
Aika ja paikka
- torstai 18.11.2021 klo 14.00 juhlawebinaari, verkkolähetys
- perjantai 19.11.2021 klo 12.15, Ravintola Töölön auditorio Runeberginkatu 14-16 (ent. kauppakorkeakoulu), Helsinki & verkkolähetys
Tallenne
Tallenteet sekä webinaarin että symposiumin puheenvuoroista ovat katsottavissa täällä.
Ohjelma
JUHLAWEBINAARI to 18.11.2021
teemana YHTEISÖLLISYYS ja dialogi
juontajina professori Minna Kaila ja LL Sara Launio
14.00 Seuran puheenjohtajan tervehdys
14.20 Ystävyys, kollegiaalisuus ja ammattitoveruus, professori Laura Kolbe, Helsingin yliopisto
14.50 Digitaaliset asiantuntijayhteisöt, professori Kirsimarja Blomqvist, LUT-kauppakorkeakoulu
15.20 Tauko
15.35 Ohjelma jatkuu
15.55 Digiajan työyhteisöt ja yhteisöllisyys, professori Kaija Puura, Tampereen yliopisto
16.35 Webinaarin päätös
SYMPOSIUMI pe 19.11.
teemana DIALOGI ja yhteisöllisyys
juontajina LL Nina Tusa ja toimittaja Vuokko Maria Nummi sekä somejuontajana LL Riku Metsälä
12.15 Musiikkia, Meta4
12.25 Avaussanat, Seuran puheenjohtaja professori Minna Kaila
12.30 Colloquium vs. EMT: lääkärin dialogi nuorten kanssa, nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola, Helsingin yliopisto
12.55 Dialogisuutta vastaanotolle?, yleislääketieteen erikoislääkäri Hanna Tamminen, TAYS
13.20 Palkinnot ja huomionosoitukset
13.50 Konrad ReijoWaaran palkinnon saajan puheenvuoro
14.00 Tauko
14.40 Musiikkia, Duo Tiksola
14.50 Lääketieteen Säätiön puheenvuoro, puheenjohtaja professori Klaus Elenius
14.55 Palkinnot ja huomionosoitukset
15.10 Kuinka tiede puhuu, että kansa ymmärtää?, emeritaprofessori Kaisa Häkkinen, Turun yliopisto
15.35 Matti Äyräpään palkinnon saajan puheenvuoro
16.05 Lääkäriprofessio, tiede ja yhteiskunta – millainen Suomi olisi ilman Duodecimia?,
emeritusprofessori Jouko Lönnqvist, Helsingin yliopisto
16.30 Maamme-laulu
16.35 Päätös
Tavoitteet
Torstain juhlawebinaarin osallistuja
ymmärtää yhteisöllisyyden moniulotteisuutta potilaiden, lääkäreiden ja lääketieteen kohtaamisissa ja dialogissa.
Perjantain symposiumin osallistuja
ymmärtää dialogin moniulotteisuutta potilaiden, lääkäreiden ja lääketieteen kohtaamisissa ja yhteisöissä.
Palkinnot
Symposiumissa julkaistaan kolme merkittävää palkinnonsaajaa. Konrad ReijoWaaran palkinto myönnetään ensisijaisesti ahkeralle ja taitavalle kenttätyössä toimivalle lääkärille. Matti Äyräpään palkinto puolestaan myönnetään menestyksellistä tutkimustyötä aktiivisesti tekevälle suomalaiselle lääkärille. Nuoren tutkijan palkinto myönnetään itsenäisen tutkimuskykynsä osoittaneelle etevälle lääketieteen tutkijalle, joka ei vielä ole täyttänyt 38 vuotta.
Suomen Lääketieteen Säätiön apurahat
Säätiö jakaa vuosittain apurahoja keskimäärin 150 tutkijalle noin kahden miljoonan euron edestä. Vuoden 2021 apurahansaajat julkistetaan symposiumissa 19.11.
Kohderyhmä
- lääkärit
- lääketieteen opiskelijat
Puhujaesittelyt
Silja Kosola
nuorisolääketieteen dosentti
Silja Kosola on koulutukseltaan yleislääketieteen erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja yksi ensimmäisistä nuorisolääketieteen erityispätevyyden suorittaneista lääkäreistä Suomessa. Hän johtaa tutkimusryhmää Lastentautien tutkimuskeskuksessa ja kirjoittaa tieteellisiä tekstejä ja kolumneja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä ja sairauksista. Kosola on toiminut koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkärinä Helsingissä ja Espoossa. Hän nauttii myös opettamisesta - varsinkin elävässä vuorovaikutuksessa yleisön kanssa.
Kaisa Häkkinen
emeritaprofessori
Kaisa Häkkinen on suomen kielen emeritaprofessori Turun yliopistossa. Hänen keskeisimpiä tutkimusalojaan ovat suomen kielen sanaston historia, Mikael Agricolan kieli, suomalais-ugrilainen etymologia ja kielentutkimuksen oppihistoria. Hän on laatinut useita monografioita, muun muassa teokset Agricolasta nykykieleen. Suomen kirjakielen historia (1994), Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa (1996), Mistä sanat tulevat: suomalaista etymologiaa (1990), Linnun nimi: kirjakielemme linnunnimistön historia (2004) ja Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004, päivitetty verkkopainos 2020). Tieteellisen tuotannon lisäksi Häkkinen on kirjoittanut monia oppikirjoja, joista tunnetuimpia ovat Kielitieteen perusteet (1994) ja Suomen kielen historia 2: Suomen kielen tutkimuksen historia (2008). Hän on vuodesta 2004 alkaen kirjoittanut sanastoaiheisia kolumneja Tiede-lehteen. Hän on saanut useita palkintoja, mm. tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon (2005 ja 2018) ja Suomen Kulttuurirahaston suurpalkinnon (2021). Hänet on nimitetty tieteen akateemikoksi 2020 ja promovoitu Greifswaldin yliopiston kunniatohtoriksi 2021.
Jouko Lönnqvist
professori
Helsingin yliopiston psykiatrian emeritusprofessori ja THL:n eläkkeellä oleva tutkimusprofessori. Toiminut Duodecimin eri tehtävissä vuodesta 1983 alkaen, valtuuskunnassa 1983-2003, seuran puheenjohtaja 1989-92 ja kunniajäsen 2004-. Suomen Lääketieteen Säätiön hallitus 1995-2002, hallintoneuvosto 2004-2012. Kirjoituksia Duodecim-lehdessä vuodesta 1971 alkaen. Kustannus Oy Duodecimin Psykiatria-oppikirjan toimituskunnan puheenjohtaja 1998-. Aktiivinen toimija useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä yhteisöissä. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan vuoden alumni 2020. Vapaa-ajan harrastaja ja isovanhempi.
Kaija Puura
lääketieteen tohtori
Kaija Puura on lääketieteen tohtori, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, vaativan tason perhepsykoterapeutti ja lastenpsykiatrian dosentti. Tällä hetkellä hän työskentelee Tampereen yliopistossa lastenpsykiatrian professorina ja Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian vastuualueella kehittämisen ja tutkimuksen ylilääkärinä. Hänellä on yli 90 tieteellistä vertaisarvioitu julkaisua, ja hän on kirjoittanut useita lukuja kansallisiin ja kansainvälisiin oppikirjoihin lastenpsykiatristen häiriöiden arvioinnista ja hoidosta. Tällä hetkellä Kaija Puura on erityisen kiinnostunut tutkimaan ja kehittämään uusia, digitaalista teknologiaa hyödyntäviä lastenpsykiatrisia hoitoja ja pienten lasten mielenterveyttä ja vanhemmuutta tukevia digitaalisia palveluita. Kaija Puura on pienten lasten mielenterveystyön maailmanjärjestön toiminnanjohtaja sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian maailmanjärjestön johtokunnan jäsen ensimmäisenä suomalaisena. Hän on myös Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen puheenjohtaja ja Suomen Aivosäätiön lastenpsykiatrian asiantuntija.
Kirsimarja Blomqvist
tietojohtamisen professori
Kirsimarja Blomqvist on LUT yliopiston tietojohtamisen professori. Blomqvist on tutkinut mm. tietointensiivisiä yhteistyötä ja luottamusta sekä viime aikoina digitaalisia uusia organisoitumismuotoja. Hänen ensimmäinen tutkimusartikkelinsa The Many Faces of Trust julkaistiin v. 1997. Sen jälkeen hän on julkaissut 180 tutkimusartikkelia kansainvälisissä tiedelehdissä, kirjoissa ja konferensseissa. Hän on ollut perustamassa luottamustutkijoiden monitieteistä kansainvälistä FINT-tutkimusverkostoa ja Suomen Akatemian kulttuurin- ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan jäsenenä. Koronakriisissä hän on rakentanut digitaalisia asiantuntijayhteisöitä ja mallintanut ns. Fast expert teams-toimintatapaa.
Hanna Tamminen
yleislääketieteen erikoislääkäri
Hanna tamminen on koulutukseltaan yleislääketieteen erikoislääkäri ja hän erikoistuu ajankohtaisesti myös psykiatriaan. Kaksivuotisen perhelääkärikoulutuksen jälkeen hän kouluttautui perhe- ja paripsykoterapeutiksi Jyväskylän yliopistossa. Hän on toiminut lääkäriksi valmistumisen jälkeen terveyskeskuslääkärinä pääasiallisesti Kangasalla ja väestövastuulääkärinä v. 2009 - 2019. Tällä hetkellä työpaikka on Pitkäniemen sairaala, TAYS. Työssään häntä vie eteenpäin kiinnostus kokonaisvaltaiseen lähiverkostoa huomioivaan lähestymistapaan. Toisaalta hän näkee tärkeänä myös matalan kynnyksen psykoterapeuttisten palveluiden integroimisen perusterveydenhuoltoon.
Laura Kolbe
Euroopan historian professori
Erikoistumispisteet
Helsingin yliopiston tiedekunta on hyväksynyt symposiumin seuraavin erikoistumistuntimäärin.
Tilaisuuden aikana chatissa kerätään lista niistä osallistujista, jotka haluavat pisteitä.
Peruutusehdot
Pidätämme oikeuden koulutuksen peruuttamiseen tai rajoittamiseen mm. vähäisen osanottajamäärän vuoksi sekä mahdollisiin aikataulu-, kouluttaja- ja paikkamuutoksiin.
Yhteyshenkilö
MARCO SABELL
etunimi.sukunimi(at)duodecim.fi