Liikenneonnettomuudet eivät ole luotettava merkki kehittyvästä muistisairaudesta
Dementiaa ja muita muistisairauksia sairastavat joutuvat tavallista useammin liikenneonnettomuuksiin jo ennen diagnoosia, mutta ero muihin samanikäisiin ei ole kovin suuri. Tuoreen tutkimuksen perusteella liikenneonnettomuuksia ei voikaan käyttää muistisairauksien varhaisena merkkinä.
Tiedot käyvät ilmi yhdysvaltaistutkimuksesta, jossa tarkasteltiin 43 000 vuosina 2010–2017 muistisairausdiagnoosin saaneen rekisteritietoja. Potilaita verrattiin samanikäisiin, jotka sairastivat esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja, mutta eivät muistisairauksia. Tiedot liikenneonnettomuuksista saatiin poliisilta, joten tulokset eivät koske lieviä peltikolareita, joita ei välttämättä ilmoiteta viranomaisille.
Tulosten perusteella muistisairausdiagnoosin saaneet joutuivat liikenneonnettomuuksiin todennäköisemmin, mutta ero muihin ei ollut kovin suuri. Diagnoosia edeltävien kolmen vuoden aikana potilaista 13,6 prosenttia oli ollut liikenneonnettomuudessa, kun samana aikana verrokeista 11,3 prosenttia oli joutunut onnettomuuteen, tulokset osoittivat.
Vaikka muistisairaat olivat suuremmassa liikenneonnettomuuksien vaarassa ennen diagnoosia, ero oli tutkijoiden mukaan liian pieni, jotta sitä voisi käyttää muistisairauksien ennakoinnissa ja potilaiden varhaisessa tunnistamisessa. Iäkkäiden kuskien kognitiiviset mielentoiminnot olisi silti hyvä tutkia, jos he joutuvat onnettomuuksiin.
Tutkimus julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä.
Muistisairausdiagnoosi ei välttämättä estä autolla ajamista sairauden alkuvaiheissa, mutta ajokyky heikkenee sairauden edetessä ja tilannetta pitää seurata lääkärin johdolla. Keskivaikea muistisairaus, joka vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin, johtaa aina ajokieltoon. Ammattikuskeille ajokielto tulee jo lievästä muistisairaudesta.
Uutispalvelu Duodecim
(Journal of the American Geriatrics Society 2026;74:2947–2955)