Nykyaikainen sädehoito ei aiheuta sydänriskejä valtaosalle naisista, jotka saavat sädehoitoa vasemman rintansa rintasyöpään. Joidenkin yksittäisten sydänoireiden riski saattaa tosin hieman suurentua, mutta vaikutus on käytännössä hyvin pieni.
JAMA Network Open -lehden julkaisemassa tutkimuksessa asiaa tutkittiin seuraamalla 77 000 keskimäärin 59-vuotiasta rintasyöpäpotilasta. Puolella naisista rintasyöpä oli vasemmalla puolella ja kaikki potilaat saivat nykyaikaista ulkoista sädehoitoa. Verrokkeina käytettiin oikealle puolelle sädehoitoa saaneita, koska heillä sädehoito ei voinut osua sydämeen.
Seuraavien viidentoista vuoden aikana 13–14 prosenttia naisista sairastui sydän- ja verisuonitautiin ensimmäistä kertaa, mutta sairastumisriski oli samanlainen kaikilla naisilla riippumatta siitä, kummalle puolelle he olivat sädehoitoa saaneet. Myöskään kuolleisuudessa ei havaittu eroja seurannan aikana.
Sydän- ja verisuonitautia jo ennen rintasyöpää poteneet sairastuivat iskeemiseen sydäntautiin ja sydämen vajaatoimintaan hieman todennäköisemmin, jos he olivat saaneet sädehoitoa vasemmalle puolelle, mutta ero verrokkeihin oli varsin pieni.
Tulokset viittaavat vahvasti siihen, ettei rintasyöpäpotilaiden nykyaikaiseen sädehoitoon liity merkittäviä sydänriskejä, vaikka hoitoa annettaisiin vasemmalle puolelle. Vanhoista menetelmistä ja sädehoidoista luovuttiin 80-luvulla. Tuolloin vasemman rinnan hoidossa sydämen sädeannos oli suurempi, mikä altisti monille sydänoireille.
Rintasyöpä todetaan vuosittain arviolta 5 000 suomalaisnaisella. Nykyään noin 90 prosenttia potilaista on hengissä vielä viiden vuoden kuluttua diagnoosista ja valtaosa paranee hoitojen avulla kokonaan.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Network Open 2026;9:e264098)