Kroonista munuaistautia sairastavat ovat muita alttiimpia kognitiivisten mielentoimintojen heikentymiselle ja muille muistisairauksille, mutta tuo riski näyttäisi vaihtelevan paljon. Olennaista on kuinka pitkälle potilaan munuaistauti on ehtinyt.
Tiedot käyvät ilmi JAMA Network Open -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta, jossa 5 600 kroonista munuaistautia sairastavaa seurattiin kuuden vuoden ajan.
Tulosten perusteella kognitiivisten mielentoimintojen heikentyminen oli sitä todennäköisempää mitä pitemmälle potilaan krooninen munuaistauti oli edennyt. Varsinkin matala glomerulusten laskennallinen suodatusnopeus (eGFR), joka kertoo munuaisten vajaatoiminnasta, liittyi tarkkaavaisuuden ja tiedonkäsittelyn hidastumiseen sekä toiminnanohjauksen heikkenemiseen. Yhteys oli sitä voimakkaampi mitä matalampi potilaan eGFR oli.
Jos potilaan eGFR oli matala ja lisäksi hänen virtsansa proteiinipitoisuus oli suuri, kognitiivisten toimintojen heikentyminen oli lähes 40 prosenttia todennäköisempää seurannan aikana, tulokset osoittivat.
Munuaisten ja aivojen pienet verisuonet ovat hyvin samankaltaisia, joten samat riskitekijät todennäköisesti vaikuttavat niiden kummankin toimintaan. On myös mahdollista, että krooniseen munuaistautiin liittyvät tautiprosessit altistavat kognitiivisten toimintojen heikentymiselle.
Krooninen munuaistauti tarkoittaa munuaisten toiminnan heikentymistä. Jos tauti pääsee etenemään pitkälle ja munuaisten toiminta heikkenee liikaa, potilas joutuu loppuelämäkseen dialyysi- eli keinomunuaishoitoon tai tarvitsee munuaissiirron. Munuaistauti altistaa myös muille sairauksille, muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Network Open 2026;9:e2559834)