Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireet eli ns. pitkä korona näyttäisi olevan yleisempi ammateissa, joissa joudutaan olemaan läheisessä kontaktissa ihmisten kanssa. Espanjalaistutkimuksen perusteella esimerkiksi hoivatyötä tekevien tai koulutusalalla työskentelevien koronaoireet pitkittyivät pandemian aikana vuosina 2020–2023.
Espanjalaisten tulokset julkaistiin Occupational & Environmental Medicine -lehdessä, ja niiden perusteella koronan pitkäaikaisoireiden riski oli suurin ammateissa, joissa oltiin läheisessä kontaktissa työkavereihin ja asiakkaisiin ilman mahdollisuutta pitää riittäviä turvavälejä. Tallaisia aloja olivat etenkin terveydenhuolto, opetus- ja kuljetusala sekä vähittäismyynti. Myös työmatkansa julkisella liikenteellä kulkeneet ja potilaat, jotka eivät käyttäneet kasvomaskeja, olivat suurentuneessa vaarassa.
Kyseiset ammatit ja riskitekijät on tiedetty varsinaisen koronainfektion vaaratekijöiksi, mutta niiden yhteys koronan pitkäaikaisoireisiin on ollut epäselvempi.
Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireista, “pitkästä koronasta” tai “long Covidista” puhutaan yleensä, kun oireet ovat kestäneet yli kolme kuukautta. Joidenkin arvioiden mukaan sadasta koronainfektion saaneesta noin kuuden oireet pitkittyvät.
Tavallisia pitkäaikaisoireita ovat uupumus, muistiongelmat ja keskittymisvaikeudet, päänsärky, yskä, hengitysvaikeudet, rytmihäiriötuntemukset sekä lihaskivut ja muut pitkäkestoiset kivut. Pitkäaikaisoireisiin ei ole löydetty yksittäistä syytekijää. Useimmilla oireet lievittyvät kuukausien kuluessa.
Tutkimukseen osallistui 2 050 espanjalaista 40–69-vuotiasta koronavirusinfektion vuosina 2020–2023 saanutta. Koronaoireet pitkittyivät 24 prosentilla potilaista.
Uutispalvelu Duodecim
(Occupational & Environmental Medicine 2025;82:579–588)