GLP-1-agonistilääkkeitä käyttäville tyypin 2 diabetesta sairastaville saattaa kehittyä krooninen yskä todennäköisemmin kuin muita diabeteslääkkeitä käyttäville, tuore tutkimus osoittaa. Yhteys ei ole kovin voimakas, mutta se on hyvä pitää mielessä, jos potilaan jatkuvalle yskälle ei löydy muita selityksiä.
Rekisteritietoja hyödyntävään tutkimukseen osallistui 430 000 tyypin 2 diabetesta sairastavaa, joita hoidettiin GLP-1-agonisteilla, sekä 1,6 miljoonaa muita diabeteslääkkeitä saavaa. Kroonisella yskällä tarkoitettiin yskää, joka oli jatkunut yli kaksi kuukautta.
Viiden vuoden seurannan aikana krooninen yskä ilmaantui 10–30 prosenttia todennäköisemmin potilaille, joita hoidettiin GLP-1-agonisteilla, tulokset osoittivat. Krooninen yskä kehittyi silti vain 1,6 prosentille GLP-1-agonisteja käyttävistä.
GLP-1-agonistit saattavat altistaa refluksitaudille, mikä puolestaan voi aiheuttaa kroonista yskää, mutta tutkijat huomioivat refluksitaudin tutkimuksessaan. GLP-1-agonistien ja kroonisen yskän yhteys oli voimakkaampi sen jälkeen, kun refluksipotilaat suljettiin pois analyysista.
Lääkitysten lisäksi lukuisat muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin, minkä vuoksi ne olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa. Jos tulokset vahvistetaan, GLP-1-agonistit voivat olla yksi kroonisen yskän riskiä suurentava tekijä tässä potilasryhmässä.
Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä JAMA Otolaryngology–Head & Neck Surgery–Head & Neck Surgery -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Otolaryngology–Head & Neck Surgery–Head & Neck Surgery 2026;152:163–171)