Vuosikausia jatkuva altistuminen pienhiukkaspäästöille ja muille ilmansaasteille saattaa suurentaa riskiä sairastua liikehermoja rappeuttavaan ALS-tautiin ja muihin motoneuronitauteihin, ruotsalaistutkimus osoittaa. Koska motoneuronitaudit ovat hyvin harvinaisia, ilmansaasteisiin nyt liitetty sairastumisriski on kuitenkin yksilötasolla pieni.
Karoliinisen instituutin tekemän rekisteritutkimuksen havainnot julkaistiin JAMA Neurology -lehdessä, ja niiden perusteella pitkäaikainen altistuminen hengitysilman PM2,5-, PM2,5–10- ja PM10-hiukkasille sekä typpidioksidille liittyi 20–30 prosenttia suurempaan riskiin sairastua motoneuronitautiin.
Riskit olivat suurempia, jos asuinalueen saastetasot olivat korkeampia, mutta yhteys nähtiin jo suhteellisen alhaisilla tasoilla, jotka ovat tyypillisiä Ruotsille. Suuremmat ilmansaastepitoisuudet liittyivät myös oireiden nopeampaan etenemiseen ja suurempaan kuolemanriskiin seurannan aikana, tulokset osoittivat.
Viitteitä ilmansaasteiden ja motoneuronitautien yhteydestä on saatu aiemminkin. Ilmansaasteet voivat edistää tulehdusta ja oksidatiivista stressiä ja sitä kautta vaurioittaa hermostoa, mutta tämän aineiston perusteella ei voi esittää varmoja väitteitä syy-seuraussuhteesta. Ilmansaasteet voivat kuitenkin olla yksi motoneuronitautien syntyyn vaikuttava ulkoinen tekijä.
Tutkimuksessa hyödynnettiin 1 500 motoneuronitautiin vuosina 2015–2023 sairastuneen, heidän 1 800 sisaruksensa sekä 7 300 verrokin terveysrekisteritietoja. Osallistujien asuinalueiden ilmansaastetasot huomioitiin diagnoosia edeltävän kymmenen vuoden ajalta. Mitattujen ilmansaasteiden vuosipitoisuudet olivat lievästi WHO:n suosituksia suurempia eli kansainvälisesti ajateltuna hyvällä tasolla.
PM2,5-pienhiukkasista merkittävä osa kulkeutuu Suomeen ulkomailta, mutta paikallisesti niitä ja muita hiukkaspäästöjä tulee myös autoliikenteestä, teollisuudesta ja puun pienpoltosta. Typpidioksidi on yleensä peräisin teollisuudesta, energiantuotannosta ja liikenteestä.
ALS-tauti (amyotrofinen lateraaliskleroosi) on harvinainen ja etenevä liikehermoja rappeuttava sairaus, jonka aiheuttajaa ei tunneta ja johon ei ole olemassa parantavaa hoitoa. Sitä sairastaa noin 350 suomalaista. Yleensä sairaus johtaa kuolemaan 2–5 vuoden sisällä oireiden alkamisesta.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Neurology 2026;DOI:10.1001/jamaneurol.2025.5379)