Puiston, metsän tai muun viheralueen lähellä asuvat saattavat säästyä monilta vakavilta mielenterveyden häiriöiltä muita todennäköisemmin. Yhteys nähdään etenkin kaupungeissa ja urbaaneilla alueilla.
Lääketieteellisessä BMJ-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat vuosina 2000–2019 kerättyyn aineistoon, joka kattoi tiedot 11,4 miljoonasta mielenterveysongelmien vuoksi tehdystä sairaalakäynnistä Kanadassa, Brasiliassa, Australiassa, Chilessä, Uudessa-Seelannissa, Etelä-Koreassa ja Thaimaassa. Viheralueiden runsautta tutkittiin satelliittikuvista.
Mielenterveysongelmien takia tehdyt sairaalakäynnit olivat keskimäärin 7 prosenttia vähäisempiä alueilla, joissa oli paljon viheralueita, tulokset osoittivat. Erityisesti yhteys koski psykoottisia häiriöitä, ahdistusta ja päihdehäiriöitä. Myös dementian vuoksi tehdyt sairaalakäynnit olivat vähäisempiä vehreillä seuduilla.
Tutkijat arvioivat, että kaupunkiseuduilla vuosittain keskimäärin 7 700 sairaalahoitoa olisi ollut estettävissä, jos potilaiden asuinalueilla olisi ollut enemmän viheralueita. Ympäristön lisäksi lukuisat muutkin seikat voivat tosin vaikuttaa tuloksiin, minkä vuoksi arvioihin kannattaa suhtautua varauksella. Maiden välillä oli myös eroja, jotka vaativat lisäselvityksiä.
Puistojen, viheralueiden ja luonnon terveyshyödyistä on saatu viitteitä monissa tutkimuksissa. Metsä ja viheralueet voivat muun muassa vähentää stressiä, parantaa mielialaa ja laskea sydämen sykettä. Viheralueiden lähellä asuvilla on myös vähemmän sydän- ja verisuonitauteja.
Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2025;390:e084618)