Paljon liikkuvat ja etenkin ohjattua liikuntaa harrastavat lapset näyttäisivät sairastuvan mielenterveyden häiriöihin muita epätodennäköisemmin. Varsinkin tämä koskee poikia, ruotsalaistutkimus osoittaa.
Ruotsalaisten tulosten perusteella keskeistä näyttäisi olevan noin 10–11 vuoden iässä harrastettu liikunta. Tuolloin fyysisesti aktiivisimmat lapset sairastuivat muun muassa masennukseen ja ahdistukseen selvästi epätodennäköisemmin kuin samanikäiset, jotka liikkuivat vähänlaisesti. Liikunta liittyi pienempään mielenterveysongelmien riskiin sekä tytöillä että pojilla, mutta yhteys oli pojilla voimakkaampi.
Yhteydet havaittiin riippumatta siitä, millaista liikuntaa lapsi harrasti, mutta erityisen selvästi ne nähtiin ohjattua liikuntaa, kuten jalkapalloa tai muuta urheilulajia harrastavilla.
Yhdessä aiempien tutkimusten kanssa havainnot viittaavat lapsuusiän liikuntaharrastusten ehkäisevän ennen 18 vuoden ikää alkavia mielenterveysongelmia, mutta myös monet muut seikat voivat vaikuttaa tuloksiin. Lapsen liikunnallisuuteen ja harrastusmahdollisuuksiin vaikuttavat monet seikat, jotka saattavat myös liittyä heidän sairastumisriskeihinsä.
Tutkimus julkaistiin British Journal of Sports Medicine -lehdessä. Siihen osallistui 17 000 lasta, joita seurattiin 18-vuotiaaksi saakka.
Uutispalvelu Duodecim
(British Journal of Sports Medicine 2025;59:1001–1009)