Suomalaistutkimus: ilmansaasteet yhteydessä lasten alahengitystieinfektioihin

Suomalaistutkimus: ilmansaasteet yhteydessä lasten alahengitystieinfektioihin

Uutiset
22.5.2024
Uutispalvelu Duodecim
Uutispalvelu Duodecim

Autoliikenteen ja teollisuuden ilmansaasteet voivat suomalaistutkimuksen mukaan suurentaa lapsen riskiä sairastua alahengitystieinfektioon. Tulokset julkaistiin Occupational & Environmental Medicine -lehdessä.

Tutkimuksessa käytettiin 2 600 lapsen terveystietoja, jotka kerättiin osana Espoon kohorttitutkimusta vuosina 1984–1990.

Lapsen riski sairastua alahengitystieinfektioon alle 2-vuotiaana oli tasaisesti sitä suurempi, mitä enemmän ilmansaasteita hänen kotiseutunsa hengitysilmassa oli, kun lapsi oli alle yksivuotias. Yhteydet pysyivät ennallaan senkin jälkeen, kun tutkijat huomioivat lukuisia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia taustamuuttujia.

Sairastumisriski oli suurentunut, jos hengitysilmassa oli ollut paljon typpidioksidia, PM2,5-pienhiukkasia tai rikkidioksidia.

Havainnot vahvistavat näyttöä ilmansaasteiden haitoista, ja osoittavat saasteiden suurentavan myös pikkulasten alahengitystieinfektioriskiä. Aiemmissa tutkimuksissa ilmansaasteet on yhdistetty myös lasten astmariskiin ja astmaoireiden pahentumiseen.

Suomessa ilman typpidioksidi ja rikkidioksidi ovat pääosin peräisin teollisuudesta ja energiantuotannosta, mutta kaupungeissa myös autoliikenne on merkittävä typpidioksidin lähde. Pääkaupunkiseudun ilmansaastetasot ovat puolittuneet 1980-luvun tasoista ja rikkidioksidipäästöt ovat enää vain viisi prosenttia vuoden 1980 päästömäärästä.

PM2,5-pienhiukkasista merkittävä osa kulkeutuu Suomeen ulkomailta, mutta paikallisesti niitä synnyttää myös autoliikenne ja puun pienpoltto.

Uutispalvelu Duodecim

(Occupational & Environmental Medicine 2024;DOI:10.1136/oemed-2023-109112)

https://doi.org/10.1136/oemed-2023-109112

Artikkelin tunnus: uux28365
www.terveyskirjasto.fi/uux28365