Muistisairautta sairastavien oireilua hillitään usein psykoosilääkkeillä, mutta tuoreen tutkimuksen perusteella lääkitysten haitat saattavat olla suurempia kuin tähän asti on tiedetty.
Psykoosilääkkeitä käytetään muistisairauksien neuropsykiatristen oireiden kuten apatian, aggressioiden, harhojen ja ahdistuksen hoidossa.
BMJ-lehden julkaisemat tulokset osoittavat, että psykoosilääkkeitä saavat muistisairaat sairastuvat aivoverenkiertohäiriöön, veritulppaan, keuhkokuumeeseen, akuuttiin munaisvaurioon, sydäninfarktiin ja sydämen vajaatoimintaan 1,5–2 kertaa todennäköisemmin kuin samanikäiset potilaat, joille ei anneta psykoosilääkkeitä.
Potilaiden riskit olivat suurimmat ensimmäisen lääkitysviikon ajan. Sairastumisia oli tosin enemmän vielä kahden vuoden kuluttuakin, tulokset osoittivat.
Psykoosilääkkeiden haitallisuus on tiedetty ennenkin, mutta haittojen ei ole tiedetty olevan näin laajoja. Tulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta yhdessä aiempien tutkimusten kanssa ne kannustavat välttämään psykoosilääkityksiä muistisairailla ja tai käyttämään lääkkeettömiä hoitokeinoja.
Tutkimukseen osallistui 174 000 keskimäärin 82-vuotiasta, jotka olivat sairastuneet muistisairauteen vuosina 1998–2018. Psykoosilääkitys aloitettiin 35 000 osallistujalla.
Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2024;385:e076268)