Sairaalahoitoa tarvitsevat koronapotilaat kärsivät monenlaisista kognitiivisista ja neurologisista oireista vielä kotiutumisen jälkeenkin, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan oireilu ei ole sen yleisempää kuin muilla sairaalahoitoa tarvinneilla potilailla.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 345 kuusikymppistä tanskalaispotilasta, joista 120 oli sairaalahoidossa koronainfektion takia. Heitä verrattiin 125 keuhkokuume- tai sydäninfarktipotilaaseen sekä potilaisiin, jotka tarvitsivat tehohoitoa jonkin muun kuin koronainfektion vuoksi. Loput 100 olivat terveitä verrokkeja.
Verrattuna terveisiin samanikäisiin koronapotilaat saivat huonompia tuloksia kognitiivisia kykyjä ja neurologisia oireita kartoittavissa tutkimuksissa. Myös mielenterveysongelmat olivat heillä yleisempiä. Tämä havaittiin seurannassa, joka kattoi sairaalahoitoa seuraavat 18 kuukautta.
Vaikka koronapotilaat oireilivat terveitä enemmän, he eivät tässä aineistossa eronneet muista sairaalapotilaista, tulokset osoittivat. Ainoastaan toiminnanohjauksen ja käyttäytymisen säätelyn vaikeudet sekä hajuaistin häiriöt olivat yleisempiä koronapotilailla.
Tanskalaisten tulokset osoittavat, että koronainfektion takia sairaalahoitoa tarvinneilla on tavallista enemmän neurologisia ja kognitiivisia oireita sekä mielenterveysongelmia, jotka usein jatkuvat pitkään sairaalasta kotiutumisen jälkeenkin. Koska oireet kuitenkin ovat yhtä yleisiä myös muilla vakavasti sairastuneilla, ne todennäköisesti liittyvät vakavaan sairastumiseen ja sairaalahoitoon sinänsä eivätkä erityisesti koronainfektioon.
Tulokset julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Network Open 2023;6:e2349659)