Unettomuusoireet näyttäisivät lievittyvän rajoittamalla vuoteessa vietettyä aikaa. Brittitutkimuksessa hoitajien avustamana tehty vuoteessa olon rajoittaminen todettiin paremmaksi kuin tavallinen unineuvonta.
Vuoteessa olon rajoittaminen on usein osa laajempaa uniongelmien hoidossa käytettävää kognitiivis-behavioraalista terapiaa, mutta läheskään kaikki potilaat eivät pääse terapiaan resurssipulan vuoksi. Tämän vuoksi tutkijat halusivat selvittää, miten tehokasta pelkkä hoitajien ohjaama vuoteessa olon rajoittaminen olisi.
Tutkimukseen osallistui 640 unettomuutta potevaa keskimäärin 55-vuotiasta, joista puolet satunnaistettiin vuoteessa olon rajoittamiseen ja puolet sai vain unihygieniasta kertovan lehtisen. Hoitajat ohjasivat ja tukivat potilaita kerran viikossa neljän viikon ajan.
Kun potilailta kyseltiin unettomuusoireista puolen vuoden seurannan jälkeen, vuoteessa olon rajoittamista harjoittaneet kokivat oireensa lievittyneen selvästi enemmän kuin verrokit. Osalla potilaista myös masennusoireet vähenivät ja psyykkinen hyvinvointi parani.
Tulokset viittaavat vahvasti siihen, että tehtävään koulutettujen hoitajien johdolla tehty vuoteessa olon rajoittaminen on tehokas hoito unettomuuteen. Hoito vaatii kuitenkin potilaalta sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä, joten se ei välttämättä sovi kaikille.
Vuoteessa olon rajoittamisen tavoite on edistää nukahtamista ja unta menemällä vuoteeseen vasta, kun potilas on ryhtymässä yöunille. Potilas pitää aluksi unipäiväkirjaa, minkä perusteella lasketaan unitehokkuus ja aika, jonka potilas keskimäärin nukkuu yössä. Jos keskimääräistä unta on esimerkiksi 6 tuntia yössä ja herääminen olisi kello 7, vuoteeseen mennään vasta kello 1 yöllä. Herätys asetetaan samaan aikaan joka aamu. Sängystä on syytä nousta, jos uni ei tule noin 15 minuutissa. Tiukkaa rytmiä pidetään yllä muutaman viikon ajan.
Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Lancet-lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(Lancet 2023;401:975–987)