Närästyksen hoidossa käytettävät protonipumpun estäjä -lääkkeet on aiemmin yhdistetty suurentuneeseen dementian riskiin, mutta uusien tutkimustulosten mukaan yhteys ei todennäköisesti pidä paikkaansa.
Tulokset perustuvat 19 000 yli 65-vuotiaan australialaispotilaan kuusivuotiseen seurantaan. Protonipumpun estäjien käyttöä selvitettiin tutkimuksen alussa sekä vuosittaisten terveystarkastusten yhteydessä.
Protonipumpun estäjiä käyttävät eivät sairastuneet dementiaan muita potilaita todennäköisemmin, tulokset osoittivat. Potilaiden muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot eivät myöskään heikentyneet nopeammin, tutkijat havaitsivat.
Australialaisten tulokset ovat uskottavia ja viittaavat siihen, että protonipumpun estäjät eivät suurenna riskiä sairastua dementiaan. Aiemmissa tutkimuksissa potilaiden lääkityksiä ja monia taustamuuttujia ei huomioitu yhtä hyvin kuin nyt julkaistussa, mikä voi selittää erot. Tutkijat uskovatkin, että aiemmat tulokset selittyvät protonipumpun estäjiä käyttävien muilla sairauksilla ja riskitekijöillä.
Tulokset julkaistiin Gastroenterology-lehdessä.
Suomessa on noin 200 000 henkilöä, joiden kognitiivinen toiminta eli tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt. Lievää dementiaa potee puolestaan noin 100 000 ja melkein yhtä monella on pitemmälle edennyt dementia.
Uutispalvelu Duodecim
(Gastroenterology 2023;165:564–572)