Metabolista oireyhtymää potevat sairastuvat kihtiin huomattavasti muita todennäköisemmin. Riski myös pienenee, jos metabolisen oireyhtymän onnistuu karistamaan.
Tiedot käyvät ilmi mittavasta tutkimuksesta, johon osallistui lähes 1,3 miljoonaa 20–39-vuotiasta miestä. Miehet kävivät terveystarkastuksissa kolmesti kahden vuoden välein, ja heistä 18 000:lla todettiin kihti.
Miehet, joilla oli metabolinen oireyhtymä kaikissa terveystarkastuksissa, sairastuivat kihtiin lähes neljä kertaa todennäköisemmin kuin miehet, joilla ei todettu metabolista oireyhtymää. Verrattuna terveisiin riski sairastua oli kaksinkertainen miehillä, joiden metabolinen oireyhtymä todettiin toisessa tai kolmannessa terveystarkastuksessa.
Osa miehistä myös parani metabolisesta oireyhtymästä tutkimuksen aikana ja sen ansiosta heidän riskinsä sairastua kihtiin puolittui. Erityisesti suuri triglyseridipitoisuus ja vyötärölihavuus liittyivät kihdin riskiin, tutkijat havaitsivat.
Tulokset julkaistiin Arthritis & Rheumatology -lehdessä.
Kihti on kivulias nivelsairaus, joka johtuu virtsahapon eli uraatin kiteytymisestä niveliin ja joskus myös muihin kudoksiin. Muun muassa alkoholi, ylipaino ja puriineja sisältävä ruokavalio pahentavat oireita. Puriineja on etenkin eläinten nahassa ja sisäelimissä sekä äyriäisissä ja monissa palkokasveissa.
Metabolinen oireyhtymä tarkoittaa tilaa, jossa yhdistyvät lihavuus, poikkeava glukoosi- ja rasva-aineenvaihdunta sekä kohonnut verenpaine. Siihen liittyy muun muassa suurentunut sydän- ja verisuonisairauksien, tyypin 2 diabeteksen ja yleisen kuolleisuuden riski. Metabolista oireyhtymää potee joka kolmas keski-ikäinen suomalainen.
Uutispalvelu Duodecim
(Arthritis & Rheumatology 2022;DOI:10.1002/art.42381)