Kantasolusiirto voi pysäyttää MS-taudin etenemisen

Kantasolusiirto voi pysäyttää MS-taudin etenemisen

Uutiset
27.2.2017
Uutispalvelu Duodecim
Uutispalvelu Duodecim

MS-taudin eteneminen voidaan pysäyttää hematopoieettisella kantasolusiirrolla. Tuoreen tutkimuksen mukaan oireet pysyvät kurissa noin puolella potilaista ainakin viiden vuoden ajan, mutta menetelmään liittyy myös kuolemanriski.

Kantasolusiirron on tiedetty vaikuttavan MS-tautiin tätäkin ennen, mutta aiemmat tutkimukset ovat olleet lyhempiä. Nyt julkaistut tulokset perustuvat 281 potilaan seurantaan, joka kesti runsaat kuusi vuotta. Potilaat olivat 13 eri maasta.

Tulosten perusteella MS-taudin oireet pysyivät kurissa noin puolella hoitoa saaneista. Vaikutus oli suurempi nuorilla, aaltomaista MS-tautia sairastavilla sekä potilailla, joiden oireet eivät olleet vielä kovin vakavia. Muutamalla potilaalla oireet jopa lievenivät hieman.

Suotuisista vaikutuksista huolimatta menetelmään liittyi merkittäviä riskejä. Sadan päivän sisällä hoidosta kahdeksan potilasta menehtyi mm. infektioihin, mikä tarkoittaa noin kolmen prosentin kuolleisuutta. Hoitoon liittyvä kuolleisuus on havaittu aiemminkin.

Hematopoieettisessa kantasolusiirrossa potilaan kantasoluja kerätään talteen ennen solunsalpaajahoitoa kasvutekijästimuloinnin avulla, minkä jälkeen kerätyt solut siirretään solunsalpaajahoidon jälkeen takaisin potilaaseen. Solunsalpaajahoito pysäyttää autoimmuuniprosessin, jossa immuunipuolustus hyökkää potilaan omia soluja vastaan ja aiheuttaa MS-taudin. Kantasolujen takaisin siirtäminen puolestaan auttaa terveen immuunipuolustuksen palautumista.

MS-tautia eli multippeliskleroosia sairastaa noin 7 000 suomalaista. Tautia sairastavan keskushermostossa tapahtuu muutoksia, jotka aiheuttavat mm. halvauksia raajoissa, tuntoaistin, puheen ja näön häiriintymistä sekä kävelyvaikeuksia, uupumusta ja pahoinvointia. Tautiin ei ole parantavaa hoitoa ja siksi kaikki keinot hidastaa tautia tai estää sen puhkeaminen ovat tervetulleita.

Tutkimus julkaistiin JAMA Neurology -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim

(JAMA Neurology 2017;DOI:10.1001/jamaneurol.2016.5867)

http://jamanetwork.com/journals/jamaneurology/fullarticle/2604135

Artikkelin tunnus: uux21434 (2017227)
www.terveyskirjasto.fi/uux21434