Raskaudenaikaiset virusinfektiot on joissain tutkimuksissa yhdistetty suurentuneeseen
autismin riskiin, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan tämä ei pidä paikkaansa ainakaan
influenssan kohdalla.
Tutkimuksessa analysoitiin lähes 200 000 vuosina 2000–2010 syntyneen lapsen ja heidän
äitiensä terveystietoja. Tulokset julkaistiin JAMA Pediatrics -lehdessä.
Analyysissa ei löytynyt viitteitä siitä, että influenssaan raskauden aikana sairastuneiden
lapsilla olisi ollut enemmän autismin kirjon häiriöitä.
Tutkijat selvittivät myös vaikuttivatko influenssarokotukset yhteyteen. Raskauden
keski- ja loppuvaiheessa otettu rokotus ei vaikuttanut lapsen autismiriskiin millään
tavalla. Yhteyttä ei havaittu myöskään raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana,
mutta tältä osin tulokset olivat epäselvempiä ja ne olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa.
Toinen samassa lehdessä julkaistu tutkimus selvitti vuosien 2009–2010 lintuinfluenssapandemian
aikaisten rokotusten vaikutuksia lasten terveyteen Tanskassa. Tässä tutkimuksessa
raskauden aikana otettu rokote ei lisännyt lasten sairastelua tai terveysongelmia
viiden vuoden ikään mennessä. Tanskassa käytettiin samaa A(H1N1)-rokotetta kuin Suomessa.
Influenssarokotuksia suositellaan raskaana oleville, sillä tutkimusten mukaan ne vähentävät
muun muassa ennenaikaisia synnytyksiä ja vauvan pienikokoisuutta. Suomessa influenssarokotus
on maksuton raskaana oleville, yli 65-vuotiaille ja muille riskiryhmäläisille kuten
sydänsairauksia tai diabetesta poteville sekä 6–35 kuukauden ikäisille lapsille. Myös
terveydenhuollossa työskentelevät, vakavalle sairastumisella alttiiden läheiset sekä
varusmiespalvelukseen astuvat saavat ilmaisen rokotuksen. Ilmaisuudesta huolimatta
rokotus jää valtaosalta ottamatta.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Pediatrics 2016;DOI:10.1001/jamapediatrics.2016.3609)
http://dx.doi.org/10.1001/jamapediatrics.2016.3609