Ennakoivalla terveydenhuollolla on nyt aiempaa paremmat työkalut hoitoa tarvitsevien potilaiden tunnistamiseen. Duodecim Terveyshyötyarvio auttaa löytämään potilasryhmiä, joissa hoitoa kohdentamalla voidaan saavuttaa parempi terveyshyöty.
Käytännön työssä ammattilaisen pitää pystyä näkemään, ketkä tarvitsevat seurantaa tai hoidon tarkistamista. Kenen verenpaine, LDL-kolesteroli tai HbA1c on jäänyt hoitotavoitteesta? Keneltä puuttuu tärkeä mittaus? Kuka on jäänyt seurannan ulkopuolelle? Kuka pitäisi kutsua kontrolliin ennen kuin sairaus etenee?
Duodecim Terveyshyötyarvio tarjoaa arvioituja ja validoituja näkymiä eri käyttötarpeisiin, kuten omalääkärin ja omahoitajan työhön sekä tiedolla johtamiseen. Näkymien avulla ammattilainen ja organisaatio voivat tunnistaa pitkäaikaissairauksia, riskitekijöitä, puuttuvia mittauksia, lääkityksiin liittyviä hoitovajeita ja potilasryhmiä, joissa ennakoiva toiminta kannattaa aloittaa.
Uudet lait mahdollistavat ennakoivan hoidon, Terveyshyötyarvio tunnistaa siitä hyötyvät potilaat
Kesäkuun 2026 alussa voimaan tulleet terveydenhuoltolain ja asiakastietolain muutokset avaavat uusia mahdollisuuksia ennakoivaan terveydenhuoltoon. Ne antavat terveydenhuollon ammattihenkilöille mahdollisuuden käsitellä potilastietoja esimerkiksi pitkäaikaissairauksien seurantaan ja terveysongelmien varhaiseen tunnistamiseen.
Uudistus ei poista tarvetta huolelliselle tietosuojalle, käyttöoikeuksien rajaamiselle ja ammattilaisen päätökselle. Duodecim Terveyshyötyarvio vastaa tähän tarjoamalla arvioituja ja validoituja näkymiä sekä kliiniseen työhön että tietojohtamiseen.
”EBMEDS-lääkintälaitekokonaisuuteen kuuluva Terveyshyötyarvio ei jää vain raportoinniksi. Se ulottuu yksittäiseen potilaaseen asti: näkymien avulla voidaan löytää riskiryhmiä, tarkentaa kohderyhmiä ja suunnata ammattilaisen työ sinne, missä siitä on eniten hyötyä,” Terveyshyötyarvion asiantuntijalääkäri Sami Kastinen kuvaa.
”Ennen siirtymistäni terveydenhuollon palveluiden kehittämiseen asiantuntijalääkärin roolissa, olen työskennellyt yleislääkärinä perusterveydenhuollossa ja ollut ylilääkärinä kehittämässä terveysasemien ennakoivaa toimintaa. Jos Duodecim Terveyshyötyarvio olisi ollut käytössä omassa terveysasematyössäni, se olisi auttanut hahmottamaan hoidettavan väestön tilaa, tunnistamaan seurannan ulkopuolelle jääneitä potilaita ja kohdentamaan työtä systemaattisemmin esimerkiksi terveys- ja hoitosuunnitelmasta hyötyviin potilaisiin,” Kastinen toteaa.
Keski-Suomen kokemukset rohkaisevat
Keski-Suomessa Terveyshyötyarviota on käytetty väestölähtöisen työn tukena jo usean vuoden ajan. Sen avulla riskiryhmien tunnistamisesta ja aktiivisesta yhteydenotosta potilaisiin on tullut käytännön toimintamalli. Alueelliset tavoitteet ja yhdessä sovitut teemat tekevät toiminnasta yhtenäistä.
”Hyviä tuloksia on saatu muun muassa kolesteroli- ja verenpainepotilaiden hoidossa. Ammattilaisten määrittämillä kriteereillä Terveyshyötyarvio löytää riskiryhmät, joiden kontaktointiin ja hoitoon ammattilainen ottaa kantaa. Kliinikon näkökulmasta on myös motivoivaa nähdä, miten oman väestön hoidon tila kehittyy ja missä tehdyt toimet alkavat näkyä, ” Kastinen korostaa.
Omalääkäri- ja omahoitajanäkymä auttaa priorisoimaan
Duodecim Terveyshyötyarvio tarjoaa valmiita, kliinisesti validoituja näkymiä eri käyttötarpeisiin. Yksi niistä on omalääkäri- ja omahoitajanäkymä, jossa ammattilainen voi rajata tarkastelun omaan vastuuväestöönsä ja nähdä esimerkiksi diabeetikot, joiden LDL-tavoite ei täyty. Tämän jälkeen hän voi suodattaa potilaita edelleen haluamallaan tavalla ja tarkastella esimerkiksi lääkehoidon tehostamisen mahdollisuuksia.
”Tällainen näkymä tekee priorisoinnista selkeää. Kun resurssit ovat rajalliset, ensin kannattaa tavoittaa ne potilaat, joille interventioilla saavutetaan suurin terveyshyöty. Omalääkärimallissa Terveyshyötyarviota onkin jo käytetty menestyksekkäästi, mutta sama toimintamalli sopii myös työpareille, tiimeille ja eri organisaatiotasoille,” Kastinen kuvailee.
Tietojohtamisesta käytäntöön
Terveyshyötyarvio on myös tietojohtamisen ja vertaiskehittämisen työkalu. Hyvinvointialue voi seurata hoidon laatua, vertailla yksiköitä, tiimejä ja hoitotasoja sekä arvioida, mihin rajallisia resursseja kannattaa suunnata.
”Duodecim Terveyshyötyarvio ei rajoitu ongelmien visualisointiin. Se voi myös näyttää, mistä hoidon laatuun liittyvät erot syntyvät ja auttaa näin pääsemään laaturekisteritasoisesta havainnosta kohti käytännön toimenpiteitä. Parhaimmillaan sama tieto yhdistää johtamisen ja vastaanottotyön: johto näkee hoitovajeet, tiimi näkee potilaat ja potilas hyötyy ennakoivasta toiminnasta.
Kun hoidon tarve tunnistetaan ja toimet kohdennetaan oikein, lopullinen hyöty näkyy siellä missä pitääkin: potilaalla,” Kastinen summaa.